Onpahan taas aika vierähtänyt ja kaikkea on ehtinyt tapahtua, mutta kirjoittamiseen ei ole aika riittänyt (pääsyyllinen siihen on omat kisat, joissa olin koetoimitsija ja työkiireet) Paljon on ehtinyt tapahtua ja ollaan treenattu ja kisattukin ja tuloksiakin on tullut-tai ainakin melkein.
Schapeleirillä oltiin mukana jälleen viime vuoden mammalomatauon jälkeen. Tosin mukana olin vain minä ja Sohvi ja Seela ja paikalle saavuttiin vasta lauantaiaamuna, koska perjantaina piti vielä päästä vetämään agitreenit. Luvassa oli molempien kanssa Lentsun tokoa molempina päivinä, eikä sitä sitten kauheasti muuta ehtinytkään kuin istua tokokentän reunalla. Sohvin kanssa päällimmäiseksi jäi maahanmenon uudelleen opettaminen (molemmat etutassut samaanaikaan) ja tunnarikapulan pureskelu tai sen lopettaminen. Tätä Lentsu mietti melko pitkään ja loppupäätelmä oli, että ehkä Sohvilla on liian kova odotus palkasta ja siksi pyörittelee kapulaa, tähän lääkkeeksi se, että ensin kisapalkaa ja sitten vasta oikeia palkka tai joku toinen liike perään ennen palkkaa. Tätä ollaan nyt tehty ja ehkä hieman on valoa näkösällä. Seela teki ainakin noutoa ja se oli ihan hyvällä mallilla paitsi sivulle tulo kapulan kanssa (kiertää kaarroksen takana) Siihen siis huomio (noutoa niin, että seinä tms takana) Metallinkin otin ihan kokeilumielessä ja Seelahan toi senkin ihan samalla tavalla, ei siis väliä mikä kapula kyseessä. tehtiin siellä paljon muutakin, mm kuuntelutreeniä ja häirintää yms muuta mukavaa ja näurää saatiin ihan tarpeeksi taas kerran.
Seela kävi myös Kankaanpäässä Ventelällä luustokuvissa. Halusin hoitaa sen alta pois, että sitten voisi treenailla agia hyvillä mielin. Ja onneksi niin kävikin, että voidaan jatkaa treenejä terveenpaperit taskussa. Seelalta kuvattiin lonkat ja kyynärät virallisesti ja selkä sitten vielä ihan oman mielenrauhan takia. Kaikki näytti Ventelän mukaan ihan priimalta ja kennelliitossakin lonkat lausuttiin A:ksi ja kyynärät nollaksi. Selässäkään ei siis ollut mitään erikoista, ylimääräistä tai puuttuvaa.
Sitten käytiin myös Rovaniemellä reissussa. Välillä sitä kyllä miettii, että onko tää ihan järkevää lähteä ihan toiselle puolelle maata muutaman kisan takia :) Torstaina illalla siis lähdettiin ja oltiin Kokkolassa yötä ja siitä sitten jatkettiin Rovaniemelle. Perjantai-iltana oli yksi agirata, josta tuloksena oli hyl, joka tuli ihan loppumetreillä, kun Hessu jäi A:lla jälkeen ja Sohvi ohitti yhden hypyn.Yö vietettiin sitten Rovaniemellä leirintäalueella ja puolenpäivän aikaan lähdettiin sitten taas kisapaikaille, vuorossa oli siis hyppis ja agirata ja niiden yhteistuloksella kisattiin schapemestikset. Sohvi oli oikein pätevä agiradalla ja teki ihan hyvän nollan, sijoitus oli neljäs. Hyppiksellä sitten tuli joku ihmeellinen räpistely hypyllä ja Hessu ajautui liian pitkälle ja Sohvi pääsi livahtamaan hypyn ohi putkeen (toki sitten kepeillä hieman tuli takkuamista, että ei se rata ehkä kokonaan tuohon kaatunut).
Sunnuntaina olis sitten vuorossa tokokoe, säätila oli kiva ja kenttäkin jo edellispäiviltä tuttu, toki siellä oli nyt paljon enemmän väkeä, kun näyttelykehät oli kentän toisessa reunassa. Tokokehä oli harmillisesti siellä skeittiramppien puolella ja se hieman jännitti, kun Sohvi oli lauantaina pelästynyt vessarakennuksen takaa yllättäen tulleista rullailijoita. Sohvi pötkötteli häkissä ja sitten käytiin vähän treenailemassa/virittelemässä edellisen luokan aikana. Ruudussa oli valkoiset ämpärit kulmamerkkeinä ja siitäkin jo melkein iski paniikki, kun ajattelin ettei Sohvi näe niitä :) No, sitten kun oli aika mennä kehään, niin jännitys kuitenkin häipyi ja meillä oli ihan mukavaa ja Sohvi oli ihan super pääasiassa. Tuomarina siellä oli Harri Laisi, joka oli kyllä aika kiltti:)
Paikkamakuu 8½ Olisi kyllä pitänyt olla vähemmän, koska taas tarvitsin 2 käskyä ylös ja oli jotain rapsutellutkin välillä (ötökät häiritsivät?)
Seuraaminen 8½ Tämä olikin kyllä suht hyvä. Pari lapsusta tuli matkalla, vasemmalle askeleet huonot.
Istuminen seuraamisen yhteydessä 10 Tämä oli perussohvia :)
Luoksetulo 8 No joo, tässä oli Laisi kyllä kiltti. Positiivista oli, että teki molemmat stopit oikein, valui kyllä aika paljon
Ruutu 0 Tämä harmittaa kyllä ihan hirveästi. Ruutu tehtiin sinne skeittirampille päin. Sohvi bongasi ruudun hienosti ja juoksi sinne suoraan ja vielä stoppasikin, mutta ei voinut mennä maahan, kun ne skeittaajat oli selän takana.
Hyppynouto 8½ Hyvin kasasi itsensä ja oli muuten ihan ok, mutta sivulle hitaasti ja vähän pyöritti kapulaa.
Metallinouto 9½ Tämä oli tosi hyvä.
Tunnari 10 Tämäkin oli oikeasti tosi hieno, ei edes pureskellut yhtään :) Se johtui ehkä siitä, että kun oli napannut oman kapulan ja lähti tuomaan sitä, kehänauhat vieressä räpsähti tuulen mukana ja Sohvi tuli lujaa laukkaa sivulle kapulan kanssa. Laisiakin hieman nauratti :)
Kaukot 9 Meidän parhaat kaukot ikinä! Ekaan ylösnousuun tarvitsi kaksi käskyä, kun katsoi juuri sinne skeittaajien suuntaan ekan käskyn aikana. Tekniikka oli hyvä, seiso-istukin meni melkein oikein eli Sohvi ei edennyt kuin pari senttiä.
Kokonaisvaikutus 9 Laisi oli kiva tuomari, kun sanoi heti alkuun, ettei juttele siellä liikkeiden välissä, mutta lopussa sitten selitti kaikki liikkeet ja pisteet.
Kokonaispisteet siis 251 ja II-tulos Tuloksesta riippumatta kokeesta jäi tosi hyvä mieli, toki harmitti, että se ykköstulos jäi vaan 5 pisteen päähän, mutta Sohvi teki kaiken niin hyvin ja kehässä oli mukava olla.
Sitten kun tultiin kotiin seuraava viikko menikin kisajärjestelyjen kanssa ja omat koirat jäi vähän hunningolle. Omat kisat sitten oli ja meni, Hessu kisasi kaikki 4 kolmosten starttia Sohvin kanssa ja tuloksena oli lauantain KV-radalta hylly, sunnuntain hyppikseltä nolla ja kolmossija, ekalta agiradalta vitonen ja vikalta agiradalta nolla ja kakkostila 0,01 sekuntia ykköspaikasta ja sertistä jääden. Ei kyllä ole Hessulla ja Sohvilla onni myöten koskaan. Tuomarina meillä oli Wyffe vikalla radalla ja muilla Jan Egil Eide Norjasta. Eiden radat oli aika hankalia ja sunnuntaina vielä lisäjännitystä toi yöllisen sateen jäljiltä lammikot kentällä. Niitä yritettiin kyllä saada pois parhaamme mukaan, mutta osa radasta osui kuitenkin lätäköihin ja selkeästi se vaikutti moniin koiriin. Sohvin vauhtikin hidastui niistä, mutta ihan ok meni kuitenkin.
Seuraava viikko olikin sitten taas aikamoista matalalentoa, niinkuin koko talvikin tulee vähän olemaan. Varasin meille oman agivuoron keskiviikolle, kun ylökkin talven treenaamisesta ei ollut kesällä mitään varmuutta. Mutta nyt kun me saatiin halli vuokrattua, tulee meille sitten kaksi agivuoroa viikossa. Tuo oma vuoro on kyllä hyvä, että saa treenata tekniikoita ja yksittäisiä esteitä ja kaikkea sitä mitä Janitan yksäreiltä jää treenilistalle. Janitalla käydään siis kerran kuussa lisäksi. Sohvi on edelleen alueellisessa valmennuksessa kerran kuussa. Sitten on vielä Seelan toko kerran viikossa eli kauheasti ei vapaa-aikaa jää tuhlattavaksi. Sohville ei ole mitään vakituista tokovuoroa talveksi, katsotaan miten sen saan sumplittua, koska treenata kuitenkin pitäisi, vielä en luovuta kokonaan, vaikka yhden kokeen jätin viime viikonloppuna väliin (oli sateinen sää ja jotenkin mun mielentila ei ollut kokeeseen sopiva, ehkä huonon valmistautumisen takia) Yksi koe on buukattu lokakuun alkuun (hallissa :)) katsotaan miten käy silloin.
Tuesday, September 11, 2012
Monday, August 6, 2012
Paluu arkeen
Töitä on taas takana viikko ja kylläpä tuntuu kuin ei lomalla olisi ikinä ollutkaan :( Onneksi lomaa on vielä vähän jemmassa Rovaniemen reissua varten, vaikka aika rankka reissu siitä varmaan tuleekin. Jätin Seelan ilmoittamatta näyttelyyn siellä, kun hoksasin, että siellä on myös tokokoe sunnuntaina, joten ilmoitin sitten Sohvin tokoon, kahteen asiaan en pysty samana päivänä keskittymään, vaikka aikataulut olisi niin sumplittukin, että olisi molempiin ehtinyt.
Sohvin tokot on jäänyt vähän vähille, taas. Pientä viilausta harrastettu, mutta isommin ei olla treenattu. Marken kanssa käytiin kyllä toissa viikolla Jyväskylässä Hanna Helmisen tokoyksärillä ja siellä laitettiin taas luoksetulo uusiksi :) Mun käsimerkki on ollut hyvin huono ja epäselvä ja nyt jo alkaa näkyä uuden skarpimman käsimerkin vaikutus, vaikka ei tosiaan montaa kertaa olla treenattu. Jos vaikka osaisi jatkossa toimia vähän selvemmin. Eilen pihassa treenasin pienesti, oli aika kuuma ja aurinko porotti, ei ollut Sohvi ihan parhaimmillaan. Ruudun stoppi katosi jonnekin ja muutenkin oli ruutu vaikeaa, kun olisi pitänyt päästä vaan varjoon. Lyhensin treenejä sitten, ettei turhaan treenata virheitä kuumuudessa.
Sohvi kävi myös piirinmestaruusagikisoissa, tuloksena hyl ja hyl, pienestä se on edelleen kiinni. Joukkueessa Sohvi ei tänä vuonna ollut mukana, vähän yritetään säästellä Sohvia, kun oli keväällä niitä jumeja. Nyt ei kyllä ole ollut ja juuri viime viikolla oltiin myös hierojalla ja ihan hyvässä kunnossa Sohvi oli. Mutta ei vara venetä kaada ja oli oikeastaan ihan kiva päästä lähtemään kotiin yksilökisojen jälkeen, kun silloinkin kisareissua oli takana jo vissiin 7-8 tuntia kuumuudessa.
Seela on treenannut agia ja tokoakin vähän, toko kyllä jää vähän jalkoihin ja vaikka Seelasta kaikki tekeminen on kivaa, niin kyllä agi silti tuntuu olevan se kaikista kivoin juttu :) Keppejä pihassa, nyt on kaksi verkkoa molemissa päissä ja kaksi verkkoa keskellä. Koitin ottaa verkot keskeltä pois, mutta vaikka pujotellessa näyttää, ettei Seela verkkoja edes huomaa, niin eipä osannut mennä ilman verkkoja vielä (rytmi rikkoutuu) Jatketaan siis vielä tuolla kuudella verkolla ja kokeillaan jossain kohtaa uudelleen poistoa. Seela tulee edelleen paremmin ohjaukseen mukaan ja ollaan me välillä saatu jo useampiakin esteitä tehtyä peräkkäin (12 estettä taidettiin tehdä viime perjantaina, erilaisia hyppyjä ja putkia vaan) A:ta mentiin remmissä eka kerta myös perjantaina, radalle en ole uskaltanut ottaa vielä mittän kontakteja, enkä tiedä koska uskallan. Keinua juostaan edelleen päähän ja lasketaan alas, pitäisi varmaan uskaltaa edetä siinäkin jo. Minun pitää lopettaa huitominen ja hätäily, niin sitten oltaisiin taas askel edempänä. Janitalle on onneksi yksäreitä luvassa tässä syksyn aikana. Tokossa ehkä junnataan hieman paikallaan, pitäisi ottaa enemmän ylempien luokkien liikkeitä mukaan, että olisi kivempaa molemmille.
Hakutreenitkin oli toissaviikolla. Ihan ok meni, Seelalla on vaan niin hirveästi vauhtia, ettei oikein pysy järki mukana. Yksi maalimieskin oli minulta hukassa ja sinne mentiin vähän hullusti, kun luulin maalimiehen olevan eri paikassa. Vähän on siis tullut sitä, että Seela on päässyt käyttämään nenän sijasta silmiään, mutta ehkä se ei niin kauheasti haittaa. Intoa kuitenkin löytyy vaikka kuinka, yritetään korjata hajunhakuja ensi kerralla ja toivotaan, että tuuli olisi kerrankin meille avuliaampi. Sohville on otettu nyt tarkoituksella näköhavaintoja (haamuja) että saisi Sohvin etenemään suoraan. Juuso ei päässyt enää mukaan hakuun, ettei papparainen häviä metsään. Mutta esineitä on haettu omassa pihassa kyllä, siinä ei onneksi pääse häviämään minnekään.
Seela kävi toisen kerran myös "missikisoissa" Nyt oltiin Nokialla ryhmiksessä viime lauantaina. Yhdeksän koiraa oli ilmoitettu, yksi avoimen luokan narttu oli poissa. Tällä kertaa Seela juoksi hieman paremmin (vaikkei oltu treenattu tätäkään) oltiin kolmesta juniorinartusta viimeisinä, mutta eipä tuo haitannut, kun jätin tarpeeksi väliä edelliseen. Tämä tanskalainen tuomari Ulf Bråthen oli sitten toinen ääripää verrattuna siihen edelliseen Portugalin mieheen. Arvostelu kesti ja kesti ja kesti ja me juostiin ja seisottiin ja seisottiin :) Seela sai ihan hyvän arvostelun ja oli lopulta sitten PN2, kovin oli vaikea tuomarin päättää kumman juniorinartuista olisi laittanut voittamaan ja me sitten jäätiin lopulta kakkoseksi (Seelalla oli kuulemma parempi ylälinja -topline- ja parempi takapää, mutta Minnan koiralla oli parempi etupää ja näytti sivulta paremmalta, nämä selitti meille siinä miettiessään) Minnan Hipsu vai mikä se on ;) oli sitten PN1 ja VSP lopulta, Seelan suosikki Saku oli ROP :) Onnea molemmille. Ei jäänyt serti kauas nytkään (varaserti saatiin, mutta minä en edes ymmärrä mitä tekoa sillä on...) eli kai se pitää jotain näyttelyitä vielä katsoa, vaikka se Rovaniemi nyt jäi ilmoittamatta.
Tässä vielä arvostelu:
very feminine young bitch, correct skull, enough forechest and neck, correct topline, well angulated behind, promising coat with good colour. Moves very well in front and rear and typical from the side.
Sohvin tokot on jäänyt vähän vähille, taas. Pientä viilausta harrastettu, mutta isommin ei olla treenattu. Marken kanssa käytiin kyllä toissa viikolla Jyväskylässä Hanna Helmisen tokoyksärillä ja siellä laitettiin taas luoksetulo uusiksi :) Mun käsimerkki on ollut hyvin huono ja epäselvä ja nyt jo alkaa näkyä uuden skarpimman käsimerkin vaikutus, vaikka ei tosiaan montaa kertaa olla treenattu. Jos vaikka osaisi jatkossa toimia vähän selvemmin. Eilen pihassa treenasin pienesti, oli aika kuuma ja aurinko porotti, ei ollut Sohvi ihan parhaimmillaan. Ruudun stoppi katosi jonnekin ja muutenkin oli ruutu vaikeaa, kun olisi pitänyt päästä vaan varjoon. Lyhensin treenejä sitten, ettei turhaan treenata virheitä kuumuudessa.
Sohvi kävi myös piirinmestaruusagikisoissa, tuloksena hyl ja hyl, pienestä se on edelleen kiinni. Joukkueessa Sohvi ei tänä vuonna ollut mukana, vähän yritetään säästellä Sohvia, kun oli keväällä niitä jumeja. Nyt ei kyllä ole ollut ja juuri viime viikolla oltiin myös hierojalla ja ihan hyvässä kunnossa Sohvi oli. Mutta ei vara venetä kaada ja oli oikeastaan ihan kiva päästä lähtemään kotiin yksilökisojen jälkeen, kun silloinkin kisareissua oli takana jo vissiin 7-8 tuntia kuumuudessa.
Seela on treenannut agia ja tokoakin vähän, toko kyllä jää vähän jalkoihin ja vaikka Seelasta kaikki tekeminen on kivaa, niin kyllä agi silti tuntuu olevan se kaikista kivoin juttu :) Keppejä pihassa, nyt on kaksi verkkoa molemissa päissä ja kaksi verkkoa keskellä. Koitin ottaa verkot keskeltä pois, mutta vaikka pujotellessa näyttää, ettei Seela verkkoja edes huomaa, niin eipä osannut mennä ilman verkkoja vielä (rytmi rikkoutuu) Jatketaan siis vielä tuolla kuudella verkolla ja kokeillaan jossain kohtaa uudelleen poistoa. Seela tulee edelleen paremmin ohjaukseen mukaan ja ollaan me välillä saatu jo useampiakin esteitä tehtyä peräkkäin (12 estettä taidettiin tehdä viime perjantaina, erilaisia hyppyjä ja putkia vaan) A:ta mentiin remmissä eka kerta myös perjantaina, radalle en ole uskaltanut ottaa vielä mittän kontakteja, enkä tiedä koska uskallan. Keinua juostaan edelleen päähän ja lasketaan alas, pitäisi varmaan uskaltaa edetä siinäkin jo. Minun pitää lopettaa huitominen ja hätäily, niin sitten oltaisiin taas askel edempänä. Janitalle on onneksi yksäreitä luvassa tässä syksyn aikana. Tokossa ehkä junnataan hieman paikallaan, pitäisi ottaa enemmän ylempien luokkien liikkeitä mukaan, että olisi kivempaa molemmille.
Hakutreenitkin oli toissaviikolla. Ihan ok meni, Seelalla on vaan niin hirveästi vauhtia, ettei oikein pysy järki mukana. Yksi maalimieskin oli minulta hukassa ja sinne mentiin vähän hullusti, kun luulin maalimiehen olevan eri paikassa. Vähän on siis tullut sitä, että Seela on päässyt käyttämään nenän sijasta silmiään, mutta ehkä se ei niin kauheasti haittaa. Intoa kuitenkin löytyy vaikka kuinka, yritetään korjata hajunhakuja ensi kerralla ja toivotaan, että tuuli olisi kerrankin meille avuliaampi. Sohville on otettu nyt tarkoituksella näköhavaintoja (haamuja) että saisi Sohvin etenemään suoraan. Juuso ei päässyt enää mukaan hakuun, ettei papparainen häviä metsään. Mutta esineitä on haettu omassa pihassa kyllä, siinä ei onneksi pääse häviämään minnekään.
Seela kävi toisen kerran myös "missikisoissa" Nyt oltiin Nokialla ryhmiksessä viime lauantaina. Yhdeksän koiraa oli ilmoitettu, yksi avoimen luokan narttu oli poissa. Tällä kertaa Seela juoksi hieman paremmin (vaikkei oltu treenattu tätäkään) oltiin kolmesta juniorinartusta viimeisinä, mutta eipä tuo haitannut, kun jätin tarpeeksi väliä edelliseen. Tämä tanskalainen tuomari Ulf Bråthen oli sitten toinen ääripää verrattuna siihen edelliseen Portugalin mieheen. Arvostelu kesti ja kesti ja kesti ja me juostiin ja seisottiin ja seisottiin :) Seela sai ihan hyvän arvostelun ja oli lopulta sitten PN2, kovin oli vaikea tuomarin päättää kumman juniorinartuista olisi laittanut voittamaan ja me sitten jäätiin lopulta kakkoseksi (Seelalla oli kuulemma parempi ylälinja -topline- ja parempi takapää, mutta Minnan koiralla oli parempi etupää ja näytti sivulta paremmalta, nämä selitti meille siinä miettiessään) Minnan Hipsu vai mikä se on ;) oli sitten PN1 ja VSP lopulta, Seelan suosikki Saku oli ROP :) Onnea molemmille. Ei jäänyt serti kauas nytkään (varaserti saatiin, mutta minä en edes ymmärrä mitä tekoa sillä on...) eli kai se pitää jotain näyttelyitä vielä katsoa, vaikka se Rovaniemi nyt jäi ilmoittamatta.
Tässä vielä arvostelu:
very feminine young bitch, correct skull, enough forechest and neck, correct topline, well angulated behind, promising coat with good colour. Moves very well in front and rear and typical from the side.
Sunday, July 22, 2012
Lomalaisen arkea :)
Lomaa on jo takana kolme viikkoa ja aika on mennyt ihan siivillä, osittain koiraharrastuksissa ja osittain sitten lepäillen ja rästihommia tehden.
Loma alkoi mukavasti, kun kiireellä lähdettiin kohti Kuopiota ja agirotua. Pitkästä aikaa mekin lähdettiin mukaan, kun ajankohta osui sopivasti paimennusleirin alle ja suunta oli sama. Viime tipassa kasattiin myös Puuparran schapet -joukkue, joten menoa oli luvassa molemmille päiville. Joukkueen nimi piti olla puuparran mamma ja muksut, mutta siinä oli liikaa merkkejä. Lauantaina oli vuorossa kaksi virallista kisaa, joista ensimmäinen finnish openin karsinta ja toinen sitten KV-kisa. Kisapaikka oli ihan mukava, vaikkakin vähän ahdas (me kasattiin telttakin pikkupikku väliin perjantai-iltana, kun tilaa ei oikein ollut missään) sääkin oli lähes koko ajan ihan kiva, sunnuntaina satoi juuri ennen joukkuerataa, mutta onneksi sade loppui sopivasti:) Lisäksi seura oli ihan loistavaa, joten mikäs siinä oli viettää viikonloppua agillityn merkeissä.
Sohvin lauantain kisat meni ihan ok, finnish open karsintaradalta tuli 0-tulos, aikaa paloin pariin kaarteeseen ja kontakteilla seisoskeluun, joten sijoitus oli vasta 23. mutta sekin riitti finaaliin pääsyyn. Finaaliradalla tuli ensin kepeiltä kielto ja sitten vielä yksi rima räpsähti alas ja lsiäksi tuli vielä yliaikaa 8,88 s, joten lopputulos oli 18,88 ja sijoitus 22. (ihanneaika oli kyllä melkoisen tiukka...) KV-kisan rata oli tosi hyvä ohjauksellisesti yhtä pientä virhettä lukuunottamatta, kepeille mennessä taas tuli kielto, lisäksi keppien viimeinen väli jäi pujottelematta, joten lopputulos oli HYL, mutta rata oli silti ehkä lauantain paras. Velipoika Oikku ja Ninni pistivät tuulemaan lauanataina ja ensin voittivat ykksöluokan finnish open karsinnan ja siirtyivät kakkosiin ja sitten vielä myöhemmin nappasivat ekassa kakkosten kisassa nollan ja kolmossijan! Aika huippu päivä!
video lauantailta
Sunnuntaina oli sitten vuorossa epäviralliset mittelöt, Sohvi osallistui vaan joukkueeseen, mutta sisarukset pärjäsivät upeasti muissakin kisoissa. Seniilikisassa Marke ja Molla nappasivat hopeaa ja Open Class tasoistuskisassa Oikulle myös hopeaa! Joukkuekisan rataantutustumisen ajan vettä tuli taivaan täydeltä, mutta sen ei annettu häiritä vaan porukka teki tosi hienoa työtä. Sohville valitettavasti taas kepeiltä kielto ja virhe ja aikaa paloi, mutta kaikki muut tekivät virheettömät radat ja kaikkien yllätykseksi joukkue sijoittui toiseksi! ykköstilakaan ei jäänyt kuin vajaan sekunnin päähän (jossittelu on niin mukavaa...) Tosi mahtava reissu!
joukkuerata
Sieltä jatkettiin sitten paimentamaan ja se sujui välillä ihan ok ja välillä vähän huonommin. Seelalla on vauhtia hirveästi ja koko ajan pitää toppuutella, muutaman kerran pääsi sunnuntaina "räjäyttämään" lampaat taivaan tuuliin, kun en ollut ihan kartalla. Sohvi taas on vähän diipadaapailija, pyörössä meni ihan hyvin, mutta isommassa aitauksessa Sohvi tylsistyi vissiin jo, kun tehtiin vaan samaa? Täytyy mietiskellä mitä jatkossa paimennuksen kanssa tehdään. Sohville tämä varmaan oli täässä, mutta Seelan tapausta pitää vielä miettiä. Kuttukuu on niin kaukana, etti paimmennuksesta meille ikinä tule mitään kilpailulajia, joten voi olla, että panostetaan agiin ja tokoon ja hakuunkin mieluummin, vaikka paimennus ihan mukavaa ja koukuttavaakin on.
Seelan kanssa käväistiin ensimmäisessä näyttelyssäkin tai käväisy venyi hieman, kun yllättäen Seelasta tuli ROP ja piti jäädä isoon kehään notkumaan. Näyttelyesiintymistä (juoksemista) treenattiin aamulla ennen Forssaan lähtöä ja muuten homma meni omalla painollaan. Veto oli päällä, etenkin siellä isossa kehässä, kun jo oli pitkä päivä alla, mutta ehkä tuo nyt vuotiaalle on ihan sallittua:) Tuomari Rui Oliveira Portugalista tykkäsi Seelasta ihan kauheasti ja kun minä olin "hieman" yllättynyt tuloksesta, hän moneen kertaan sanoi minulle, että don´t be so surpriced, she is a very good bitch :) Tulipahan näyttelyura korkattua ja ensimmäinen serti yhdellekään meidän koirista näyttelystä.
Arvostelu: very nice head, nice shape, good size, excellent quarters, good moving
Ei ollut kovin puhelias tuomari ja muutenkin oli erittäin nopea, seitsemän koiraa oli arvosteltu varmaan kymmenessä minuutissa. Suullisesti kyllä selitti minulle vielä, että Seelalla on hyvät mittasuhteet ja hyvä kevyt luusto ja että minulla on oikein hyvä narttu, ei saa yllättyä tuloksesta. Hauska mies tuo Rui :)
Sohvin kanssa käväistiin myös tokokokeessa. Se oman seuran koe piti taas perua, kun minulle iski ihan hirveä migreeni, jota podin useamman päivän, mutta onneksi saatiin sitten naapuriseuran kokeeseen peruutuspaikka koetta edeltävänä iltana. Treenit oli jäänyt vähän huonolle, mutta periaatteessahan Sohvi osaa, rutiinia ja häiriötä vaan pitäisi treenata enemmän. Nytkin se tyssäsi siihen häiriön sietoon. Koe meni piloille jo alkumetreillä, kun paikkamakuu meni nollille, kun maahanmenoon tarvittiin kolme käskyä (Sohvi jumittui tuijottamaan jonnekin kaukaisuuteen) Muuten meni ihan ok, mikään muu ei mennyt nollille ja kun jossittelu on niin kivaa, niin jos makuusta olisi tullut 10, niin oltaisiin saatu ykköstulos, mutta elämä on.
Tässä vielä muut pisteet ja selitykset:
Seuraaminen: 8
Ihan kivan tuntuista, viimeinen perusasento tarvitsi apuja. Liikkuri ohjasi meidät väärään suuntaan ja minulla meni pasmat sekaisin hetkeksi, kun mietin, että käännynkö sinne minne sanotaan vai sinne minne muutkin. Päätin sitten kääntyä sinne minne sanotaan ja pakka hajosi hetkeksi, mutta hyvin siitäkin selvittiin.
Liikkestä istuminen:10
Normi Sohvia eli ei huomauttamista, kai.
Luoksetulo:5
Edelleenkään ei pysty pysähtyä seisomaan. Vaihdoin käsimerkkiin, kun on toiminut treeneissä paljon paremmin (välillä jopa hyvin) mutta ei siis vielä kokeessa. Katsotaan vaihdanko takaisin suulliseen. Maahan meni sentään ok, joten saatiin edes tuo 5.
Ruutu:10
Tämä oli viimeinen liike, muuten oli normi järjestys, mutta ruutu vikana. Siksikin olen tähän erityisen tyytyväinen. Paikka aikalailla oikeassa reunassa, mutta muuten ei ongelmia.
Hyppynouto:7
Tässä taas iski se häiriöongelma. yleisö oli siinä ihan vieressä ja Sohvi jäi tuijottelemaan jonnekin ja eka käsky meni ohi korvien. Tuomari Kari Kielolla oli hassu tapa kumarella katsomaan perusasentoa ja siitäkin Sohvi hieman häiriintyi.
Metallinouto:8
Kapula lensi todella pitkälle ja Sohvi seisahtui hetkeksi ennen kuin otti kapulan ja taas häiriintyi tuomarin kuikuilusta
Tunnari:7
Oman haku ok, taas häiriintyi tuomarista. Leikitteli kapulalla ja pudotti sen tullessan sivulle, nosti heti itse. Tuomari pyysi saada nähdä kapulan, mutta ei siinä ollut paljonkaan hampaanjälkiä;)
Kaukot:7
Tästä olen todella tyytyväinen, vaikka ekaan ylösnousuun ja istumaan nousuun tarvittiin kaksi käskyä. Sohvin peppu oli tasan samalla paikalla lopussa kuin alussa. Toki seilaa hieman matkanvarrella ja joku tuomari sekatekniikkaa arvosta, mutta ei haittaa.
Kokonaisvaikutus:9
Pistemäärä yhteensä: 217 ja III palkinto
Ihan siis hyvillämielin olen, liikkeiden välit oli hyvät ja mielialla oli kiva. Uutta koetta vaan katsomaan.
Loman aikana ollaan treenailtu muutenkin, agia, tokoa ja hakuakin. Seelan agit edistyy ihan hyvin. Kepeistä otin tänään jo 4 verkkoa pois! Intoa on ja minulla kädet ihan raapaleilla ja mustelmilla, kun innoissaan hieman napsii...Nyt tuli jo niin pitkä kirjoitus, että jatketaan treeneistä lisää myöhemmin:)
Loma alkoi mukavasti, kun kiireellä lähdettiin kohti Kuopiota ja agirotua. Pitkästä aikaa mekin lähdettiin mukaan, kun ajankohta osui sopivasti paimennusleirin alle ja suunta oli sama. Viime tipassa kasattiin myös Puuparran schapet -joukkue, joten menoa oli luvassa molemmille päiville. Joukkueen nimi piti olla puuparran mamma ja muksut, mutta siinä oli liikaa merkkejä. Lauantaina oli vuorossa kaksi virallista kisaa, joista ensimmäinen finnish openin karsinta ja toinen sitten KV-kisa. Kisapaikka oli ihan mukava, vaikkakin vähän ahdas (me kasattiin telttakin pikkupikku väliin perjantai-iltana, kun tilaa ei oikein ollut missään) sääkin oli lähes koko ajan ihan kiva, sunnuntaina satoi juuri ennen joukkuerataa, mutta onneksi sade loppui sopivasti:) Lisäksi seura oli ihan loistavaa, joten mikäs siinä oli viettää viikonloppua agillityn merkeissä.
Sohvin lauantain kisat meni ihan ok, finnish open karsintaradalta tuli 0-tulos, aikaa paloin pariin kaarteeseen ja kontakteilla seisoskeluun, joten sijoitus oli vasta 23. mutta sekin riitti finaaliin pääsyyn. Finaaliradalla tuli ensin kepeiltä kielto ja sitten vielä yksi rima räpsähti alas ja lsiäksi tuli vielä yliaikaa 8,88 s, joten lopputulos oli 18,88 ja sijoitus 22. (ihanneaika oli kyllä melkoisen tiukka...) KV-kisan rata oli tosi hyvä ohjauksellisesti yhtä pientä virhettä lukuunottamatta, kepeille mennessä taas tuli kielto, lisäksi keppien viimeinen väli jäi pujottelematta, joten lopputulos oli HYL, mutta rata oli silti ehkä lauantain paras. Velipoika Oikku ja Ninni pistivät tuulemaan lauanataina ja ensin voittivat ykksöluokan finnish open karsinnan ja siirtyivät kakkosiin ja sitten vielä myöhemmin nappasivat ekassa kakkosten kisassa nollan ja kolmossijan! Aika huippu päivä!
video lauantailta
Sunnuntaina oli sitten vuorossa epäviralliset mittelöt, Sohvi osallistui vaan joukkueeseen, mutta sisarukset pärjäsivät upeasti muissakin kisoissa. Seniilikisassa Marke ja Molla nappasivat hopeaa ja Open Class tasoistuskisassa Oikulle myös hopeaa! Joukkuekisan rataantutustumisen ajan vettä tuli taivaan täydeltä, mutta sen ei annettu häiritä vaan porukka teki tosi hienoa työtä. Sohville valitettavasti taas kepeiltä kielto ja virhe ja aikaa paloi, mutta kaikki muut tekivät virheettömät radat ja kaikkien yllätykseksi joukkue sijoittui toiseksi! ykköstilakaan ei jäänyt kuin vajaan sekunnin päähän (jossittelu on niin mukavaa...) Tosi mahtava reissu!
joukkuerata
Sieltä jatkettiin sitten paimentamaan ja se sujui välillä ihan ok ja välillä vähän huonommin. Seelalla on vauhtia hirveästi ja koko ajan pitää toppuutella, muutaman kerran pääsi sunnuntaina "räjäyttämään" lampaat taivaan tuuliin, kun en ollut ihan kartalla. Sohvi taas on vähän diipadaapailija, pyörössä meni ihan hyvin, mutta isommassa aitauksessa Sohvi tylsistyi vissiin jo, kun tehtiin vaan samaa? Täytyy mietiskellä mitä jatkossa paimennuksen kanssa tehdään. Sohville tämä varmaan oli täässä, mutta Seelan tapausta pitää vielä miettiä. Kuttukuu on niin kaukana, etti paimmennuksesta meille ikinä tule mitään kilpailulajia, joten voi olla, että panostetaan agiin ja tokoon ja hakuunkin mieluummin, vaikka paimennus ihan mukavaa ja koukuttavaakin on.
Seelan kanssa käväistiin ensimmäisessä näyttelyssäkin tai käväisy venyi hieman, kun yllättäen Seelasta tuli ROP ja piti jäädä isoon kehään notkumaan. Näyttelyesiintymistä (juoksemista) treenattiin aamulla ennen Forssaan lähtöä ja muuten homma meni omalla painollaan. Veto oli päällä, etenkin siellä isossa kehässä, kun jo oli pitkä päivä alla, mutta ehkä tuo nyt vuotiaalle on ihan sallittua:) Tuomari Rui Oliveira Portugalista tykkäsi Seelasta ihan kauheasti ja kun minä olin "hieman" yllättynyt tuloksesta, hän moneen kertaan sanoi minulle, että don´t be so surpriced, she is a very good bitch :) Tulipahan näyttelyura korkattua ja ensimmäinen serti yhdellekään meidän koirista näyttelystä.
Arvostelu: very nice head, nice shape, good size, excellent quarters, good moving
Ei ollut kovin puhelias tuomari ja muutenkin oli erittäin nopea, seitsemän koiraa oli arvosteltu varmaan kymmenessä minuutissa. Suullisesti kyllä selitti minulle vielä, että Seelalla on hyvät mittasuhteet ja hyvä kevyt luusto ja että minulla on oikein hyvä narttu, ei saa yllättyä tuloksesta. Hauska mies tuo Rui :)
Sohvin kanssa käväistiin myös tokokokeessa. Se oman seuran koe piti taas perua, kun minulle iski ihan hirveä migreeni, jota podin useamman päivän, mutta onneksi saatiin sitten naapuriseuran kokeeseen peruutuspaikka koetta edeltävänä iltana. Treenit oli jäänyt vähän huonolle, mutta periaatteessahan Sohvi osaa, rutiinia ja häiriötä vaan pitäisi treenata enemmän. Nytkin se tyssäsi siihen häiriön sietoon. Koe meni piloille jo alkumetreillä, kun paikkamakuu meni nollille, kun maahanmenoon tarvittiin kolme käskyä (Sohvi jumittui tuijottamaan jonnekin kaukaisuuteen) Muuten meni ihan ok, mikään muu ei mennyt nollille ja kun jossittelu on niin kivaa, niin jos makuusta olisi tullut 10, niin oltaisiin saatu ykköstulos, mutta elämä on.
Tässä vielä muut pisteet ja selitykset:
Seuraaminen: 8
Ihan kivan tuntuista, viimeinen perusasento tarvitsi apuja. Liikkuri ohjasi meidät väärään suuntaan ja minulla meni pasmat sekaisin hetkeksi, kun mietin, että käännynkö sinne minne sanotaan vai sinne minne muutkin. Päätin sitten kääntyä sinne minne sanotaan ja pakka hajosi hetkeksi, mutta hyvin siitäkin selvittiin.
Liikkestä istuminen:10
Normi Sohvia eli ei huomauttamista, kai.
Luoksetulo:5
Edelleenkään ei pysty pysähtyä seisomaan. Vaihdoin käsimerkkiin, kun on toiminut treeneissä paljon paremmin (välillä jopa hyvin) mutta ei siis vielä kokeessa. Katsotaan vaihdanko takaisin suulliseen. Maahan meni sentään ok, joten saatiin edes tuo 5.
Ruutu:10
Tämä oli viimeinen liike, muuten oli normi järjestys, mutta ruutu vikana. Siksikin olen tähän erityisen tyytyväinen. Paikka aikalailla oikeassa reunassa, mutta muuten ei ongelmia.
Hyppynouto:7
Tässä taas iski se häiriöongelma. yleisö oli siinä ihan vieressä ja Sohvi jäi tuijottelemaan jonnekin ja eka käsky meni ohi korvien. Tuomari Kari Kielolla oli hassu tapa kumarella katsomaan perusasentoa ja siitäkin Sohvi hieman häiriintyi.
Metallinouto:8
Kapula lensi todella pitkälle ja Sohvi seisahtui hetkeksi ennen kuin otti kapulan ja taas häiriintyi tuomarin kuikuilusta
Tunnari:7
Oman haku ok, taas häiriintyi tuomarista. Leikitteli kapulalla ja pudotti sen tullessan sivulle, nosti heti itse. Tuomari pyysi saada nähdä kapulan, mutta ei siinä ollut paljonkaan hampaanjälkiä;)
Kaukot:7
Tästä olen todella tyytyväinen, vaikka ekaan ylösnousuun ja istumaan nousuun tarvittiin kaksi käskyä. Sohvin peppu oli tasan samalla paikalla lopussa kuin alussa. Toki seilaa hieman matkanvarrella ja joku tuomari sekatekniikkaa arvosta, mutta ei haittaa.
Kokonaisvaikutus:9
Pistemäärä yhteensä: 217 ja III palkinto
Ihan siis hyvillämielin olen, liikkeiden välit oli hyvät ja mielialla oli kiva. Uutta koetta vaan katsomaan.
Loman aikana ollaan treenailtu muutenkin, agia, tokoa ja hakuakin. Seelan agit edistyy ihan hyvin. Kepeistä otin tänään jo 4 verkkoa pois! Intoa on ja minulla kädet ihan raapaleilla ja mustelmilla, kun innoissaan hieman napsii...Nyt tuli jo niin pitkä kirjoitus, että jatketaan treeneistä lisää myöhemmin:)
Friday, June 29, 2012
"Missä äija?"
Eilen jatkettiin pari viikkoa sitten tauolta palannutta hakuharrastusta. Viime kerta meni vähän muistilokeroita kaivellessa, sekä koirilta että ohjaajilta, mutta eilen oli hommassa aika paljon enemmän tekemisen meininkiä:)
Juuso aloitti meidän koirista ja täytyy kyllä sanoa, että vähän ottaa jo sydämestä meikäläistä, kun katsoo Juuson menoa. Onhan Juusolla vielä intoa, mutta kyllä se ikä vaan näkyy jo. Kotipihassa se ei ole ihan niin ilmeistä, mutta Juuso, joka on aina ollut vähän sellainen rutiineihin tukeutuva, ottaa uuden ympäristön ihan erilailla. No, onhan se tietysti ymmärrettävää, kun kuulo on jo lähes mennyt ja näkökään ei ihan kirkkain enää ole. Ja vähän minuakin hirvittää Juuso päästä remmistä, pitää aina huolehtia, että ei pääse katoamaan näköpiiristä, ettei vaan mene hukkaan. Hyvin Juuso äijät kuitenkin löysi, aikas verkkaisesti kulki, mutta toki kanankappaleet aina kelpaa.
Sitten oli Sohvin vuoro, Teemana oli suorat pistot eli maalimiehet oli melko lähellä ja lähetys ilman hajunhakua keskilinjalta. Valitettavasti tälläkään kertaa tuulesta ei paljon apuja ollut (tämä on siis enemmän sääntö kuin poikkeus että treenipäivänä ei tuule). Ekalla lähetyksellä minun läsnäoloni keskilinjalla häiritsi vissiin Sohvia sen verran, että oli pakko koukata minuunpäin. Uusintalähetyksellä meni suoraan maalimiehelle. Toinen oli aika hyvä suoritus, tämä olikin sille hieman helpommalle puolelle pienen tuulenvireen ja avoimen maaston takia. Kolmas ja viimeinen maalimies oli hieman syvemmällä ja maasto oli siinä hieman epätasaista, mikä selvästi aiheutti hieman ongelmia hajun hahmottamisessa. Sohvi kiersi pienen töppäreen vasemman kautta, mutta päätyi kyllä sieltä melko suoraan maalimiehen luokse. Sohvin ilmaisu on edelleen vaiheessa tai sille ei ole tehty mitään :) Voi olla, ettei siihen jaksa kauheasti panostaakaan, koska haukkumisen opettaminen on todnäk aika hankala toimenpide ja treenilistalla on jo niin paljon muutakin. Haku on meille vaan mukava lisä ei missään nimessa koelaji, joten siksikään sillä ei niin väliä kai ole. Ehkä Sohville voisi seuraavalla kerralla kokeilla, että maalimies nopeasti näyttäytyy, jos sillä saisi enemmän suoraviivaisuutta toimintaan.
Seela tuli sitten hommiin viimeisenä meidän koirista ja olikin kerännyt itselleen aikamoiset kierrokset odotellessaan. Seelan kanssa ei kyllä elämästä puutu vauhtia ja vaaraalisia tilanteita:) Seelan kanssa mentiin vielä ihan perinteisesti hakemaan haju niin läheltä, että olin varma, että tietää missä maalimies on. Sitten palattiin takaisin keskilinjalle tai puoleenväliin riippuen kuinka kaukana maalimies oli ja sitten remmi pois ja lähetys. Seelan kanssa voi vielä tulla pahat hallintaongelmat, niin kova kiire Seelalla sinne piilolle oli. Pidin siis vaan kiinni pannasta ja Seela nyki menemään :) Seelalla oli 4 maalimiestä ja kaikille Seela meni tosi hienosti suoraan (toki maastonvaihtelut huomioiden) eli seuraavalla kerralla voi varmaan alkaa taas hieman vaikeuttamaan jotenkin. Jos tuulisi edes vähän paremmin, niin ei tarvitsisi mennä niin lähelle hajua hakemaan tai sitten pitää vaan alkaa luottamaan siihen että Seela osaa. Tai toinen vaihtoehto on ottaa vielä hetki varmanpäälle ja jatkaa tällä samalla tavalla ja vahvistaa noita suoria pistoja. Ei kai sitä hätäilemällä mitään voita ja Seelan kanssa nyt tuskin tulee mitään motivaatio-ongelmia, vaikka ei ihan heti kovasti vaikeutakaan. Maalimiehet joutuvat kyllä Seelan kanssa varomaan sormiaan, Ehkä meilläkin pitäisi olla ne pihdit, joita Janita pentutestin perusteella suositteli joillekin pennuille mukaan matkalle omaan kotiin:)
Juuso aloitti meidän koirista ja täytyy kyllä sanoa, että vähän ottaa jo sydämestä meikäläistä, kun katsoo Juuson menoa. Onhan Juusolla vielä intoa, mutta kyllä se ikä vaan näkyy jo. Kotipihassa se ei ole ihan niin ilmeistä, mutta Juuso, joka on aina ollut vähän sellainen rutiineihin tukeutuva, ottaa uuden ympäristön ihan erilailla. No, onhan se tietysti ymmärrettävää, kun kuulo on jo lähes mennyt ja näkökään ei ihan kirkkain enää ole. Ja vähän minuakin hirvittää Juuso päästä remmistä, pitää aina huolehtia, että ei pääse katoamaan näköpiiristä, ettei vaan mene hukkaan. Hyvin Juuso äijät kuitenkin löysi, aikas verkkaisesti kulki, mutta toki kanankappaleet aina kelpaa.
Sitten oli Sohvin vuoro, Teemana oli suorat pistot eli maalimiehet oli melko lähellä ja lähetys ilman hajunhakua keskilinjalta. Valitettavasti tälläkään kertaa tuulesta ei paljon apuja ollut (tämä on siis enemmän sääntö kuin poikkeus että treenipäivänä ei tuule). Ekalla lähetyksellä minun läsnäoloni keskilinjalla häiritsi vissiin Sohvia sen verran, että oli pakko koukata minuunpäin. Uusintalähetyksellä meni suoraan maalimiehelle. Toinen oli aika hyvä suoritus, tämä olikin sille hieman helpommalle puolelle pienen tuulenvireen ja avoimen maaston takia. Kolmas ja viimeinen maalimies oli hieman syvemmällä ja maasto oli siinä hieman epätasaista, mikä selvästi aiheutti hieman ongelmia hajun hahmottamisessa. Sohvi kiersi pienen töppäreen vasemman kautta, mutta päätyi kyllä sieltä melko suoraan maalimiehen luokse. Sohvin ilmaisu on edelleen vaiheessa tai sille ei ole tehty mitään :) Voi olla, ettei siihen jaksa kauheasti panostaakaan, koska haukkumisen opettaminen on todnäk aika hankala toimenpide ja treenilistalla on jo niin paljon muutakin. Haku on meille vaan mukava lisä ei missään nimessa koelaji, joten siksikään sillä ei niin väliä kai ole. Ehkä Sohville voisi seuraavalla kerralla kokeilla, että maalimies nopeasti näyttäytyy, jos sillä saisi enemmän suoraviivaisuutta toimintaan.
Seela tuli sitten hommiin viimeisenä meidän koirista ja olikin kerännyt itselleen aikamoiset kierrokset odotellessaan. Seelan kanssa ei kyllä elämästä puutu vauhtia ja vaaraalisia tilanteita:) Seelan kanssa mentiin vielä ihan perinteisesti hakemaan haju niin läheltä, että olin varma, että tietää missä maalimies on. Sitten palattiin takaisin keskilinjalle tai puoleenväliin riippuen kuinka kaukana maalimies oli ja sitten remmi pois ja lähetys. Seelan kanssa voi vielä tulla pahat hallintaongelmat, niin kova kiire Seelalla sinne piilolle oli. Pidin siis vaan kiinni pannasta ja Seela nyki menemään :) Seelalla oli 4 maalimiestä ja kaikille Seela meni tosi hienosti suoraan (toki maastonvaihtelut huomioiden) eli seuraavalla kerralla voi varmaan alkaa taas hieman vaikeuttamaan jotenkin. Jos tuulisi edes vähän paremmin, niin ei tarvitsisi mennä niin lähelle hajua hakemaan tai sitten pitää vaan alkaa luottamaan siihen että Seela osaa. Tai toinen vaihtoehto on ottaa vielä hetki varmanpäälle ja jatkaa tällä samalla tavalla ja vahvistaa noita suoria pistoja. Ei kai sitä hätäilemällä mitään voita ja Seelan kanssa nyt tuskin tulee mitään motivaatio-ongelmia, vaikka ei ihan heti kovasti vaikeutakaan. Maalimiehet joutuvat kyllä Seelan kanssa varomaan sormiaan, Ehkä meilläkin pitäisi olla ne pihdit, joita Janita pentutestin perusteella suositteli joillekin pennuille mukaan matkalle omaan kotiin:)
Wednesday, June 27, 2012
Edistystä
Ahkerasti ollaan yritetty treenata sekä tokoa että agia ja viimeisen viikon aikana olenkin treenannut tokoa viissiin 4 kertaa ja agiakin 3 kertaa. Juhannus meni siis kotona pääasiassa ja pe ja la oli niin upea ilma, että oli ihan pakko treenata. Maanantaina oli Kristan toko ja Sohvi ja Hessu oli agi valmennuksessa ja eilen taas Sohvin kanssa pikaiset tokot pihassa ennen Sohvin hierojaa, koska sen takia nyt on pidettävä taukoa hetki (ja se koe pukkaa päälle ;))
Seelan agit on sujuneet tosi paljon paremmin. Se on ehkä jo jopa näyttänyt agilta, ajoittain ainakin. Tehotreenissä on ollut edelleen ne sylkkärit ja lisäksi pakkovalssi ja maanantaina uskaltauduin kokeilemaan taas päällejuoksuja, jotka ovat olleet siis ihan katastrofaalisia tähän asti. Mutta ihmeiden aika ei ole ohi, sain molempiin suuntiin onnistumaan jopa kaksi päällejuoksua peräkkäin. Seelalla ja ehkä minullakin on syttynyt joku lamppu päässä :) Ja nyt ei ollut edes verkkoa estämässä ohijuoksua. Seelasta on tullut tässä agin treenauksen aikana useammin kuin kerran mieleen Juuso, samanlainen raivo päällä ja juokseminen on vaan maailman ihaninta, aina ei vaan jaksaisi välittää siitä ihmisestä joka yrittää epätoivoisesti huitoa jotain siellä esteiden seassa :) No, toivotaan että tuo into säilyy ja uskotaan, että osaan Seelan paremmin opettaa lukemaan ohjausta kuin Juuson aikoinaan. Pulassa minä sen kanssa vielä olen jokatapauksessa. Puomia ja keppejä treenailtiin myös. Puomilla pitää nyt alkuunsa muistaa ottaa vaan ihan suoria menoja ja ei vaikeuttaa liikaa alastuloa kerralla, tuntui hieman epävarmuutta tulevan mukaan, kun liikaa aloin vaikeuttamaan. Eihän me olla tehty kokonaista puomia vielä montaakaan kertaa.
Tokossakin pitäisi varmaan vaan alkaa vaatimaan enemmän ja vaikeuttaa treenejä hiljalleen. Seuraaminen on vaikeaa, Sohvi aikoinaan jotenkin oppi seuraamisen ihan tuosta vaan ilman erillistä opettamista oikeastaan, mutta Seelan kanssa ei mene ihan niin helposti. Perusasentoa kyllä tarjoaa mielellään, mutta se liikkuminen siinä onkin hankalampaa. Nouto alkaa näyttämään jo paremmalta, hyppy on vielä aika alkutekijöissä, ollaan tehty sitä edelleen Helmisen Hannan opein ja aika hyvin kyllä hakee hyppyä sivustakin jo. Pitäisi varmaan edetä siinäkin jo jotenkin. Kristalla kun oltiin, niin tehtiin luoksetulo varmaan ekaa kertaa ihan liikkenä ja liikkuroituna ja tosi kivasti tuli ilman loikkaa sivulle. Osasi jopa juosta luokse välittämättä matkalla olleísta leluista, noudossa ne lelut sitten jo vähän häiritsivätkin :) Ihan kivalla asenteella kuitenkin tekee tuolla kurssillakin koko ajan, tosi helposti vaan alkaa "komentamaan" jos ei tapahdu. Kovasti olen kyllä yrittänyt rauhoittumistakin treenata ja siinäkin ollaan edistytty kyllä kovasti.
Sohvi on edelleen treenannut koetta varten enemmän kokonaisuuksia ja palkattomuutta. Kapulan pureskeluna alkaa helposti näkymään, mutta se on mennyt myös paljon paremmaksi kuin mitä se on ollut. Toki noita kapulan nostoja ja sivulle tuloa on treenattu erillisinä. Stopit on kyllä myös edistyneet huimasti käsimerkkiin siirtymisen jälkeen. Lisäksi olen aika paljon treenannut niin, että juoksutan kahden puun ympäri ja se on Sohvista tosi hauskaa. Nyt pitää vielä siirtää stopit suoralle ennen koetta ja maahanmenoa pitää myös muistaa treenata, se on jäänyt hieman vähälle. sohvi on myös alkanut taas jumppaamaan pitkästä aikaa ja heti kyllä huomaa muutoksen. Eilen jo saatiin hierojalta hyvää palautetta ja seuraava kerta varattiin vasta reilun kk päähän, silloin Seelakin pääsee sitten ekaa kertaa hierojalle :)
Seelan agit on sujuneet tosi paljon paremmin. Se on ehkä jo jopa näyttänyt agilta, ajoittain ainakin. Tehotreenissä on ollut edelleen ne sylkkärit ja lisäksi pakkovalssi ja maanantaina uskaltauduin kokeilemaan taas päällejuoksuja, jotka ovat olleet siis ihan katastrofaalisia tähän asti. Mutta ihmeiden aika ei ole ohi, sain molempiin suuntiin onnistumaan jopa kaksi päällejuoksua peräkkäin. Seelalla ja ehkä minullakin on syttynyt joku lamppu päässä :) Ja nyt ei ollut edes verkkoa estämässä ohijuoksua. Seelasta on tullut tässä agin treenauksen aikana useammin kuin kerran mieleen Juuso, samanlainen raivo päällä ja juokseminen on vaan maailman ihaninta, aina ei vaan jaksaisi välittää siitä ihmisestä joka yrittää epätoivoisesti huitoa jotain siellä esteiden seassa :) No, toivotaan että tuo into säilyy ja uskotaan, että osaan Seelan paremmin opettaa lukemaan ohjausta kuin Juuson aikoinaan. Pulassa minä sen kanssa vielä olen jokatapauksessa. Puomia ja keppejä treenailtiin myös. Puomilla pitää nyt alkuunsa muistaa ottaa vaan ihan suoria menoja ja ei vaikeuttaa liikaa alastuloa kerralla, tuntui hieman epävarmuutta tulevan mukaan, kun liikaa aloin vaikeuttamaan. Eihän me olla tehty kokonaista puomia vielä montaakaan kertaa.
Tokossakin pitäisi varmaan vaan alkaa vaatimaan enemmän ja vaikeuttaa treenejä hiljalleen. Seuraaminen on vaikeaa, Sohvi aikoinaan jotenkin oppi seuraamisen ihan tuosta vaan ilman erillistä opettamista oikeastaan, mutta Seelan kanssa ei mene ihan niin helposti. Perusasentoa kyllä tarjoaa mielellään, mutta se liikkuminen siinä onkin hankalampaa. Nouto alkaa näyttämään jo paremmalta, hyppy on vielä aika alkutekijöissä, ollaan tehty sitä edelleen Helmisen Hannan opein ja aika hyvin kyllä hakee hyppyä sivustakin jo. Pitäisi varmaan edetä siinäkin jo jotenkin. Kristalla kun oltiin, niin tehtiin luoksetulo varmaan ekaa kertaa ihan liikkenä ja liikkuroituna ja tosi kivasti tuli ilman loikkaa sivulle. Osasi jopa juosta luokse välittämättä matkalla olleísta leluista, noudossa ne lelut sitten jo vähän häiritsivätkin :) Ihan kivalla asenteella kuitenkin tekee tuolla kurssillakin koko ajan, tosi helposti vaan alkaa "komentamaan" jos ei tapahdu. Kovasti olen kyllä yrittänyt rauhoittumistakin treenata ja siinäkin ollaan edistytty kyllä kovasti.
Sohvi on edelleen treenannut koetta varten enemmän kokonaisuuksia ja palkattomuutta. Kapulan pureskeluna alkaa helposti näkymään, mutta se on mennyt myös paljon paremmaksi kuin mitä se on ollut. Toki noita kapulan nostoja ja sivulle tuloa on treenattu erillisinä. Stopit on kyllä myös edistyneet huimasti käsimerkkiin siirtymisen jälkeen. Lisäksi olen aika paljon treenannut niin, että juoksutan kahden puun ympäri ja se on Sohvista tosi hauskaa. Nyt pitää vielä siirtää stopit suoralle ennen koetta ja maahanmenoa pitää myös muistaa treenata, se on jäänyt hieman vähälle. sohvi on myös alkanut taas jumppaamaan pitkästä aikaa ja heti kyllä huomaa muutoksen. Eilen jo saatiin hierojalta hyvää palautetta ja seuraava kerta varattiin vasta reilun kk päähän, silloin Seelakin pääsee sitten ekaa kertaa hierojalle :)
Thursday, June 21, 2012
Hakua, tokoa ja agia
Viime viikolla päästiin taas talvitauon jälkeen muistuttelemaan hakuhommia mieleen. Hieman oli "kesäterässä" kaikki, mutta jos nyt taas päästäisiin kesän ajan pari kertaa kk hakuilemaan, niin ehkä se siitä taas alkaisi sujumaan. Seela itseasiassa suht hyvin muisti homman, joten mielenkiinnolla odotan ensi viikkoa. Juuso taas meni luotisuoraan maalimiehelle, kunhan vaan sai Juuson nenän ensin oikeaan suuntaan. Kertaalleen jo jouduin juoksemaan Juuson kiinni, kun oli menossa kuin juna ihan väärään suuntaan. Voi olla, että Juuso harrastaa vaan näitä juttuja jatkossa omassa pihassa, ettei vaan joudu hukkaan tai ainakin sitten tehdään vaan sellaisessa maastossa, että näen koko ajan missä papparainen menee.
Unohdin tuossa edellisessä viestissä yhden aika tärkeän tapahtuman eli Sohvihan steriloitiin myös joulukuussa, mikä myös osaltaan vaikutti kisaamattomuuteen ja taukoon. Halusin steriloinnin tähystyksellä ja siksi käytiin Jyväskylässä operaatiossa. Kaikki menikin tosi hyvin ja Sohvi toipui leikkauksesta nopeasti. Puuparran S-pentue jäi siis Sohvin ainokaiseksi, mutta laatu korvaa määrän tietysti :) Ja nuo 7 ihanaista pentusta täyttävät tänään jo kokonaisen vuoden! Onnea vaan kaikille kovasti! Niin se aika vaan rientää.
Sohvi käivi viime viikolla hieronnassa, joten tokotreenit jäi väliin lähes kokonaan. Perjantaina oli omat agitreenit ja siellä tietty Sohvikin meni. Kotipihassa on sitten treenattu tokoa viikonloppuna ja tällä viikolla, ihan mukavalla asenteella Sohvi on ollut mukana. Palkattomuus ja kokonaisuudet on nyt ollut treenilistalla ja hyvin Sohvi ne on handlannut, jotain epäpuhtaita perusasentoja on tullut noudoissa ja kapulan pureminen myös lisääntyy aina palkattomuudessa jonkin verran. Toki tunnarikapulan pitoa on nyt treenattu ihan urakalla, joten toivotaan, että se nyt alkaisi myös koetilanteessa pelittämään paremmin (toki se on myös minun mielentilastani kiinni aika pitkälti eli opeteltava vaan hymyilemään koko ajan) Metallikin on ahkeran palkaamisen takia alkanut taas pelittämään vanhaan malliin, sekin kun tässä talven mittaan vähän hajosi. Vierailla kapuloilla pitäisi vaan päästä treenaamaan useammin. Luoksetulon stoppi on myös ollut treenilistalla ja se onkin ainakin välillä alkanut näyttää jo paljon paremmalta (ei loisteliaalta kuitenkaan) vaihdoin taas vaihteeksi takaisin käsimerkkiin, kun testailujen perusteella vaikutti paremmalta kuin suullinen käsky :) Parin viikon päästä on koe ja siinä alla ensin agirotu ja paimennus eli edellinen viikko menee ehkä vähän huonolla treenillä, mutta toivotaan, että tuntuma pysyy nyt tällaisena.
Seela on treenannut tokoa ja agia kotona ja kurssilla. Agi on itseasiassa mennyt nyt ihan ok, olen vähän palannut takaisinpäin ja palkannut Seelaa enemmän kädestä namilla. Huomasimme treeneissä, että Seela ei oikeastaan osaa vauhtipätkillä lukea ohjausta ollenkaan, eikä oikein vielä osaa lukea esteitäkään kauhean hyvin, joten nyt kuurina kädestä palkkausta ja nyt parin viikon aikana on mielestäni alkanut näkyä jo muutosta. Lisäksi olen palannut takaisin ohjausten opettamisessa myös, olen yrittänyt ottaa vain yhtä ohjausta kerralla (niitä vaikeampia siis) Sylkkäri on ollut nyt uudelleen opetuksessa, kun se vähän katosi, kun alkoi tulla vauhtia mukaan enemmän. Keppejä on tehty pihassa ja keinua kentällä (paikuttelua ja ylös juoksemista) ehkä senkin kanssa piäisi vaan uskaltaa edetä. Keppeihin Hessu teki meille uudet verkot kotiin, joten nyt onnistuu paremmin. Keppien maalaus on vielä vaiheessa, yritetään saada valmiiksi viikonloppuna, että voisi ottaa 12 keppiä myös. Nyt on siis tehty erilaisia ohjauksia ja sisäänmenoja kepeille pääasiassa. KOntaktien opetus on ollut vähän vähällä, pitäisi sitäkin ottaa taas kuvioon mukaan. Mukava Seelan kanssa on kyllä liidellä, kun intoa riittää. Kentällä toki vilkkaana koirana ehtii rekisteröimään kaiken, mutta eiköhän sekin treenaamalla koko ajan mene parempaan suuntaan. Toko on ollut vähän vaiheessa ja vasta viime viikolla aloin esim tunnariopetuksen, nopeasti Seela on sen hoksannut, mutta piilotellaan nyt sitä omaa vaan tämä kesä rauhassa. Vaihtelua treeneihin on tietysti hyvä saada, mutta muuten tehdään rauhassa pohjia vielä kesän ajan.
Unohdin tuossa edellisessä viestissä yhden aika tärkeän tapahtuman eli Sohvihan steriloitiin myös joulukuussa, mikä myös osaltaan vaikutti kisaamattomuuteen ja taukoon. Halusin steriloinnin tähystyksellä ja siksi käytiin Jyväskylässä operaatiossa. Kaikki menikin tosi hyvin ja Sohvi toipui leikkauksesta nopeasti. Puuparran S-pentue jäi siis Sohvin ainokaiseksi, mutta laatu korvaa määrän tietysti :) Ja nuo 7 ihanaista pentusta täyttävät tänään jo kokonaisen vuoden! Onnea vaan kaikille kovasti! Niin se aika vaan rientää.
Sohvi käivi viime viikolla hieronnassa, joten tokotreenit jäi väliin lähes kokonaan. Perjantaina oli omat agitreenit ja siellä tietty Sohvikin meni. Kotipihassa on sitten treenattu tokoa viikonloppuna ja tällä viikolla, ihan mukavalla asenteella Sohvi on ollut mukana. Palkattomuus ja kokonaisuudet on nyt ollut treenilistalla ja hyvin Sohvi ne on handlannut, jotain epäpuhtaita perusasentoja on tullut noudoissa ja kapulan pureminen myös lisääntyy aina palkattomuudessa jonkin verran. Toki tunnarikapulan pitoa on nyt treenattu ihan urakalla, joten toivotaan, että se nyt alkaisi myös koetilanteessa pelittämään paremmin (toki se on myös minun mielentilastani kiinni aika pitkälti eli opeteltava vaan hymyilemään koko ajan) Metallikin on ahkeran palkaamisen takia alkanut taas pelittämään vanhaan malliin, sekin kun tässä talven mittaan vähän hajosi. Vierailla kapuloilla pitäisi vaan päästä treenaamaan useammin. Luoksetulon stoppi on myös ollut treenilistalla ja se onkin ainakin välillä alkanut näyttää jo paljon paremmalta (ei loisteliaalta kuitenkaan) vaihdoin taas vaihteeksi takaisin käsimerkkiin, kun testailujen perusteella vaikutti paremmalta kuin suullinen käsky :) Parin viikon päästä on koe ja siinä alla ensin agirotu ja paimennus eli edellinen viikko menee ehkä vähän huonolla treenillä, mutta toivotaan, että tuntuma pysyy nyt tällaisena.
Seela on treenannut tokoa ja agia kotona ja kurssilla. Agi on itseasiassa mennyt nyt ihan ok, olen vähän palannut takaisinpäin ja palkannut Seelaa enemmän kädestä namilla. Huomasimme treeneissä, että Seela ei oikeastaan osaa vauhtipätkillä lukea ohjausta ollenkaan, eikä oikein vielä osaa lukea esteitäkään kauhean hyvin, joten nyt kuurina kädestä palkkausta ja nyt parin viikon aikana on mielestäni alkanut näkyä jo muutosta. Lisäksi olen palannut takaisin ohjausten opettamisessa myös, olen yrittänyt ottaa vain yhtä ohjausta kerralla (niitä vaikeampia siis) Sylkkäri on ollut nyt uudelleen opetuksessa, kun se vähän katosi, kun alkoi tulla vauhtia mukaan enemmän. Keppejä on tehty pihassa ja keinua kentällä (paikuttelua ja ylös juoksemista) ehkä senkin kanssa piäisi vaan uskaltaa edetä. Keppeihin Hessu teki meille uudet verkot kotiin, joten nyt onnistuu paremmin. Keppien maalaus on vielä vaiheessa, yritetään saada valmiiksi viikonloppuna, että voisi ottaa 12 keppiä myös. Nyt on siis tehty erilaisia ohjauksia ja sisäänmenoja kepeille pääasiassa. KOntaktien opetus on ollut vähän vähällä, pitäisi sitäkin ottaa taas kuvioon mukaan. Mukava Seelan kanssa on kyllä liidellä, kun intoa riittää. Kentällä toki vilkkaana koirana ehtii rekisteröimään kaiken, mutta eiköhän sekin treenaamalla koko ajan mene parempaan suuntaan. Toko on ollut vähän vaiheessa ja vasta viime viikolla aloin esim tunnariopetuksen, nopeasti Seela on sen hoksannut, mutta piilotellaan nyt sitä omaa vaan tämä kesä rauhassa. Vaihtelua treeneihin on tietysti hyvä saada, mutta muuten tehdään rauhassa pohjia vielä kesän ajan.
Tuesday, June 12, 2012
Tadaa, yritetään taas
Täällä ollaan ja ollaan me jotain treenattukin, aika vaan rientää ja sitten kun päivitykset laahaa, niin sitä vaan jotenkin irtautuu kirjoittamisesta. Mutta jos taas välillä yrittäisi laittaa jotain ylöskin.
Ensin mennään kuitenkin viimeinen puoli vuotta pikakelauksella :)
Juuso täytti pari viikkoa sitten jo 13 vuotta, mutta pirteä papparainen Juuso on ikäisekseen. Kuulo on huono, toinen korva taitaa olla jo lähes kuuro, ja se tietty tuo hieman haasteita elämään. Vapaana Juusoa ei enää uskalla ulkoiluttaa, kun ei kuule edes huutoja. Pihasta ei onneksi lähde minnekään, joten siinä saa köpötellä vapaanakin. Agilityesteistä Juuso innostuu edelleen vanhaan malliin, mutta eipä Juuso muuta ole päässyt tekemään kuin putkea viime aikoina. Esine-etsintä on nykyään meidän "ykköslaji" ja siinä Juuso on kyllä aika taitava edelleen, hajuaisti siis pelaa hyvin. Ja kyllä ne esineetkin saa Juuson vielä "sekoamaan" ja tekemään pukkihyppelyitä ja enkeleitä nurmikolla :) Ihana Juuso pappa, toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä monta.
Sohvikin täytti 5 vuotta n. kuukausi sitten. Tämä vuosi ei ole ihan mennyt suunnitelmien mukaan ja siksi kisat ja kokeet on jääneet aika vähälle. Kolme tokokoetta on jouduttu perumaan, ensin oli Juusolla kennelyskä ja siten muutkin koirat karenssissa ja sitten tuli Sohville jumituksia, joita on nyt osteopaatilla hoideltu jo vähän pidempäänkin. Talvella Sohvi liukastui pihassa hypättyään lumipenkasta jäälle ja ilmeisesti tuo sitten aiheutti enemmänkin harmia. Toki tuolloin käytiin melko pian osteopaatilla, mutta kerroksittain sieltä sitten aina tuli uusia juttuja esiin. Kerran vein Sohvin jo eläinlääkäriinkin, kun Sohvi ontui toista etujalkaansa ja Sohvi kuvattiin läpikotaisin, mutta onneksi sieltä ei mitään löytynyt (paitsi vanha nuljuluun murtuma sivulöydöksenä) ja ontumisen syyksi sitten osteopaatin mukaan paljastui niskajumitus ja siellä oleva hermopinne. Se saatiin aukaistua ja nyt toivottavsti pikkuhiljaa mennään jo parempaan suuntaan. Tältä vuodelta jouduttiin siis luopumaan SM-kisahaaveista, mutta tuleehan noita vielä. Toki tässä väleissä ollaan treenattukin, sekä agia että tokoa. Sohvi ja Hessu pääsivät mukaan alueellisen valmennuksen ryhmään, jota kouluttaa Jari Suomalainen. yhdellä kerralla ovat olleet nyt mukana ja lupaavalta se vaikuttaa. Tokon valmennusryhmän kanssa kävi vähän huonommin eli me ei olla siinä toiminnassa enää mukana sattuneista syistä. Ollaan käyty sitten molempien koirien kanssa Kristalla ja tarkoitus olisi haalia jotain koulutuksia itse, kunhan saan aikaiseksi:) No, hiljaa hyvä tulee ja periksi ei anneta :)
Seela täyttää parin viikon päästä jo vuoden, niin se aika vaan rientää. Seela on aivan erilainen koulutettava kuin Sohvi aikoinaan oli ja välillä meinaan vaipua ihan epätoivoon ja välillä sitten taas menee loistavasti. Janitan ja Jaakon pentuagissa käytiin koko talvi ja kevät ja se oli kyllä aivan huippua. Nyt yritetään sitten treenata niitä asioita itseksemme ja syksymmällä sitten yritetään saada jatko-oppia. Suurin muutos pitää tehdä siinä omassa ohjaamisessa ja päästä eroon kaikista vanhoista ajatuksista ja tavoista, ei ole kovin helppoa. Seelankin kanssa olisimme päässeet alueelliseen valmennusryhmään, mutta harmillisesti treenipäiväksi tuli perjantai, joka on meidän ylökkin koulutus/treenipäivä ja logistisista syistä olisi ollut turhan hankalaa, joten luovuin sitten siitä paikasta (kouluttaja ei ollut myöskään ihan täysin mieleinen, joten siksikin ratkaisu oli helppo) Toko menee myös vuoristorataa, välillä tosi hyvin ja välillä epätoivoisesti. Mutta eipä meillä Seelan kanssa mikään kiire kisakentille olekaan. Tämä vuosi voidaan treenailla ihan rauhassa ja katsellaan sitten uudemman kerran.
Paimentamassakin käytiin Sohvin ja Seelan kanssa toukokuussa ja heinäkuussa mennään vielä toisen kerran kokeilemaan. Jotain pientä ideaa koirille siitä ehkä alkoi syntyä, mutta eipä tuosta meille sen suurempaa lajia ole tulossa, kun niin harvoin pääsee kokeilemaan.
Ensin mennään kuitenkin viimeinen puoli vuotta pikakelauksella :)
Juuso täytti pari viikkoa sitten jo 13 vuotta, mutta pirteä papparainen Juuso on ikäisekseen. Kuulo on huono, toinen korva taitaa olla jo lähes kuuro, ja se tietty tuo hieman haasteita elämään. Vapaana Juusoa ei enää uskalla ulkoiluttaa, kun ei kuule edes huutoja. Pihasta ei onneksi lähde minnekään, joten siinä saa köpötellä vapaanakin. Agilityesteistä Juuso innostuu edelleen vanhaan malliin, mutta eipä Juuso muuta ole päässyt tekemään kuin putkea viime aikoina. Esine-etsintä on nykyään meidän "ykköslaji" ja siinä Juuso on kyllä aika taitava edelleen, hajuaisti siis pelaa hyvin. Ja kyllä ne esineetkin saa Juuson vielä "sekoamaan" ja tekemään pukkihyppelyitä ja enkeleitä nurmikolla :) Ihana Juuso pappa, toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä monta.
Sohvikin täytti 5 vuotta n. kuukausi sitten. Tämä vuosi ei ole ihan mennyt suunnitelmien mukaan ja siksi kisat ja kokeet on jääneet aika vähälle. Kolme tokokoetta on jouduttu perumaan, ensin oli Juusolla kennelyskä ja siten muutkin koirat karenssissa ja sitten tuli Sohville jumituksia, joita on nyt osteopaatilla hoideltu jo vähän pidempäänkin. Talvella Sohvi liukastui pihassa hypättyään lumipenkasta jäälle ja ilmeisesti tuo sitten aiheutti enemmänkin harmia. Toki tuolloin käytiin melko pian osteopaatilla, mutta kerroksittain sieltä sitten aina tuli uusia juttuja esiin. Kerran vein Sohvin jo eläinlääkäriinkin, kun Sohvi ontui toista etujalkaansa ja Sohvi kuvattiin läpikotaisin, mutta onneksi sieltä ei mitään löytynyt (paitsi vanha nuljuluun murtuma sivulöydöksenä) ja ontumisen syyksi sitten osteopaatin mukaan paljastui niskajumitus ja siellä oleva hermopinne. Se saatiin aukaistua ja nyt toivottavsti pikkuhiljaa mennään jo parempaan suuntaan. Tältä vuodelta jouduttiin siis luopumaan SM-kisahaaveista, mutta tuleehan noita vielä. Toki tässä väleissä ollaan treenattukin, sekä agia että tokoa. Sohvi ja Hessu pääsivät mukaan alueellisen valmennuksen ryhmään, jota kouluttaa Jari Suomalainen. yhdellä kerralla ovat olleet nyt mukana ja lupaavalta se vaikuttaa. Tokon valmennusryhmän kanssa kävi vähän huonommin eli me ei olla siinä toiminnassa enää mukana sattuneista syistä. Ollaan käyty sitten molempien koirien kanssa Kristalla ja tarkoitus olisi haalia jotain koulutuksia itse, kunhan saan aikaiseksi:) No, hiljaa hyvä tulee ja periksi ei anneta :)
Seela täyttää parin viikon päästä jo vuoden, niin se aika vaan rientää. Seela on aivan erilainen koulutettava kuin Sohvi aikoinaan oli ja välillä meinaan vaipua ihan epätoivoon ja välillä sitten taas menee loistavasti. Janitan ja Jaakon pentuagissa käytiin koko talvi ja kevät ja se oli kyllä aivan huippua. Nyt yritetään sitten treenata niitä asioita itseksemme ja syksymmällä sitten yritetään saada jatko-oppia. Suurin muutos pitää tehdä siinä omassa ohjaamisessa ja päästä eroon kaikista vanhoista ajatuksista ja tavoista, ei ole kovin helppoa. Seelankin kanssa olisimme päässeet alueelliseen valmennusryhmään, mutta harmillisesti treenipäiväksi tuli perjantai, joka on meidän ylökkin koulutus/treenipäivä ja logistisista syistä olisi ollut turhan hankalaa, joten luovuin sitten siitä paikasta (kouluttaja ei ollut myöskään ihan täysin mieleinen, joten siksikin ratkaisu oli helppo) Toko menee myös vuoristorataa, välillä tosi hyvin ja välillä epätoivoisesti. Mutta eipä meillä Seelan kanssa mikään kiire kisakentille olekaan. Tämä vuosi voidaan treenailla ihan rauhassa ja katsellaan sitten uudemman kerran.
Paimentamassakin käytiin Sohvin ja Seelan kanssa toukokuussa ja heinäkuussa mennään vielä toisen kerran kokeilemaan. Jotain pientä ideaa koirille siitä ehkä alkoi syntyä, mutta eipä tuosta meille sen suurempaa lajia ole tulossa, kun niin harvoin pääsee kokeilemaan.
Subscribe to:
Posts (Atom)