Thursday, November 19, 2009

Elämä jatkuu

Elämä jatkuu, vaikka ikävä on edelleen kova. Pienet asiat muistuttavat Jassusta, lättyjä en esimerkiksi varmaan enää koskaan voi paistaa ilman kyyneliä. Onneksi on nuo 2 muuta, joiden takia elämän on tosiaan jatkuttava normisti.

Viime viikonloppu vietettiin Turussa. Lauantaina Sohvin kanssa osallistuttiin taas kerran TOKO-kokeeseen ja siis AVO-luokkaan. Odotukset eivät olleet kovin korkealla, koska treeneissäkään ei kaikki ole mennyt ihan toiveiden mukaan, ne pirun kaukot ainakin on tuottaneet harmaita hiuksia ihan urakalla. Ehkä se sitten auttoi, että odotukset eivät olleet korkealla, koska tulos oli aika hieno eli AVO1 pisteillä 173 ja sijoitus 2/17 :)

Suoritusjärjestys meni niin, että ensin tehtiin yksilöliikkeet ja sitten vasta oli paikkamakuu. Porukka oli jaettu 4 eri ryhmään ja aina ryhmä kerrallaan tehtiin koko homma läpi. Me oltiin yksilöliikkeissä toisena suoritusvuorossa meidän ryhmässä. Minua ei etukäteen jännittänyt lainkaan, mutta juuri siinä ennen alkoi hermostuttamaan aika lujaa. Hessukin totesi, että musta huomaa, että olen hermostunut kun teputan koko ajan. Olin päättänyt, että en temputa ja aktivoi Sohvia kun juuri ennen kehään menoa ihan vähän. Annoin Sohvin tarjota perusasentoa ja pari palkkasin ja juuri ennen kehään menoa otin vähän käännöksiä.

Seuraaminen: 8
Seuraaminen lähti aika hyvin liikkeelle tällä kertaa. Hieman pelkäsin miten käy, kun parin askeleen jälkeen oli heti juoksupätkä. Eka täyskäännös oli melko löysä ja yksi perusasento jäi tekemättä matkanvarrella, mutta muuten aika ok. Käännöksiä oli enemmän kuin aiemmin on ollut, mikä oli ihan hyvä meidän kannalta.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 10
Tämä oli ihan Sohvin normisuoritus. Seuraaminen lähti liikkeelle loistavasti. Maahanmeno saisi olla nopeampi, mutta on riittävä kuitenkin.

Luoksetulo: 5

Pidin aika nopsaa tahtia liikkeiden välissä, enkä pahemmin jäänyt kuuntelemaan tuomaria. Ennen luoksetuloa kuitenkin liikkuri selosti missä stopataan yms, joten aika pitkään jouduttiin odottelemaan perusasennossa, mutta se oli ihan ok kuitenkin. Jätin Sohvin ja kävelin sen jumalattoman pitkän matkan. Kutsuin ja Sohvi tuli kuin ohjus, eikä reagoinut käsimerkkiin mitenkään. Tuli kuitenkin ihan hienosti sivulle, mutta pisteitä siitä siis vain 5. Tälle täytyy nyt tehdä jotain, kokeillaan nyt ensin vaikka sitä takapalkkaa ja jos ei siitäkään apua löydy, niin ehkä kokeillaan sitten sillä Canis-lehden ohjeella lätkällä?

Seisominen suraamisen yhetydessä: 10
Tämä oli taas normi Sohvia. Hieman ehkä siirsi jalkoja käskyn jälkeen, mutta aika hyvä :)

Noutaminen: 8½
Taas Sohvi heräsi eloon, kun kapula tuli näkyville :) Nouto on ihan Sohvin lemppari. Hieman oli vaikea saada Sohvi sivulle, kun liikkuri ojensi kapulaa, mutta liikkuri oli fiksu ja laittoi kapulan piiloon hetkeksi :) Nouto oli ihan normi, lujaa lähti, lujaa tuli ja ote hyvä, mutta sitten jostain syystä kun annoin irroituskäskyn Sohvi katsoi tuomaria, eikä irrottanutkaan kapulasta. Ihan outoa, ei tuollaistakaan ole ennen tapahtunut. Toisella käskyllä sitten irrotti kyllä.

Kaukokäskyt: 10
Tästä olen todella onnellinen :) En ollenkaan ollut luottavainen, mutta Sohvi yllätti. Liikkurikin oli fiksu, kun otti kapulan huomiota herättämättä ja vei sivulle. Sohvi teki kaikki vaihdot hyvin, tosin aika hitaasti ja ilottomasti. Tuohon pitäisi nyt treeneissä kiinnittää huomiota, että liikkeestä tulisi hauska, josko se jumittaminenkin sitten jäisi kokonaan pois. Tuomarilta tuli kehuja vielä siitä, että en huutanut käskyjä :)

Estehyppy: 9½
Tämä on myös Sohvin lemppari. Hyvin teki, puoli pistettä meni siitä, että olisi saanut istua nopeammin. Tällä kertaa malttoi tulla sivulle asti kunnolla (usein kun innostuksissaan kääntyy ilmassa ja peruutus jää hieman vajaaksi ;))

Paikkamakuu:9
Tämä alkuun aiheutti minulle hieman ylimääräisiä sydämentykytyksiä, koska tajusin, että piiloon mennään ovesta ulos. Mehän ei olla koskaan treenattu niin, että menisin ovesta ulos. Mutta sitten mietin miten hyvin treenit on mennyt ja kuinka paljon häiriötä Sohvi on treeneissä kestänyt, joten uskoin, että ulos menolla ei ole vaikutusta. Ja eihän sillä ollutkaan :) Piste meni siitä, että Sohvi tarvitsi 2 käskyä perusasentoon lopuksi...

kokonaisvaikutus: 9

Ja siis kokonaispisteet 173 :)

Sain kiellon monelta eri taholta, että AVOon ei enää saa mennä hinkkaamaan, joten kai me sitten seuraavaksi mennään sinne VOIhin, mutta se voi kestää useamman vuoden, että ne liikkeet on hallussa :)

Friday, November 13, 2009

Jassu 26.4.1998-8.11.2009

Jassu nukutettiin ikiuneen isänpäivänä 8.11.2009. Suru ja ikävä on suunnaton, vaikka tiedämme, että ratkaisu oli Jassun kannalta ainoa oikea.

Jassu oli meidän ensimmäinen ja suuri persoona. Jo pentuna, kun Jassun Marilta kotiin haimme, saimme esimakua tuosta jästipäisyydestä. Tarkoituksena oli, että Jassulle ei ennen automatkaa ruokaa annettaisi, ettei sitten tule pahoinvointia matkalla, mutta Jassu oli asiasta erimieltä. Jassu oli minulla sylissä, kun Mari laittoi muille pennuille ruuan lattialle isoon kippoon. Jassu huusi, kiljui ja riehui, kunnes se oli aivan pakko laskea lattialle. Jassu sinkosi samantien keskelle ruokakuppia seisomaan (siis sinne astian sisään, ruuan joukkoon) ja hyvin tyytyväisenä söi minkä ehti. Jassu painoikin silloin kilon enemmän kuin sisaruksensa.

Jassu ei ollut ensimmäiseksi koiraksi ehkä se helpoin juuri tuon jästipäisyytensä takia. Hyväsydämminen ja kaikkien kanssa toimeentuleva kylläkin ja muutenkin tasapainoinen ja hyvä luonteeltaan. Mutta Jassu halusi aina tehdä asiat oman päänsä mukaan ja välillä jouduttiin hieman keskustelemaan asioista. Agility Jassun kanssa aloitettiin n. vuotiaana ja sama pääkkö Jassu oli agikentilläkin, Hessu oli välillä helisemässä Jassun kanssa. Varastaminen lähdössä oli melkoinen ongelma jossain vaiheessa, mutta harjoittelemalla ja iän myötäkin osittain siitäkin selvittiin. Jassu kyllä rakasti tekemistä, mutta Jassu teki aina itselleen enemmän kuin muille :) Jassusta tuli kyllä ajan kanssa hyvä ja varma agikoira. Tosin hieman raskasrakenteisempana schapena ei vauhti riittänyt makseissa ihan huipulle saakka. Yhdet SM-kisat Jassukin kävi ja siellä teki hyppiksellä hienon nollan, mutta yhden hieman pitkäksi menneen kaarroksen takia, tuli hieman yliaikaa ja sijoitus hyppiksellä oli muistaakseni 55. lähes 150 koiran joukossa, mutta tuo ei kuitenkaan finaaliradalle riittänyt silloin. Yksi nollavoitto kolmosluokassa Jassulla myös oli.

Haku oli kuitenkin Jassusta ehkä vieläkin mukavampaa kuin agility. Hakua treenasimmekin schape-porukalla täällä Tampereella lähemmäs kymmenen vuotta varmaan. Jassun persoona tuli hyvin esiin myös hakumetsällä, etenkin silloin kun Jassulle alettiin opettamaan ilmaisua haukkumalla. Maalimies (joka oli sillä kertaa Marke) meni metsään namipurkin kanssa ja kun Jassu löysi maalimiehen ja nameja ei heti annettukaan, oli Jassu kuulemma ensin esittänyt koko temppurepertuaarinsa läpi ja kun vieläkään ei nameja alkanut tippua, alkoi Jassu haukkumaan (siis komentamaan) Ja kertalaakista Jassu oppi maalimiehet haukkumaan :) Ja haukku olikin aina ihan mahtava.

Jassu alkoi loppukesästä ontumaan vasenta etujalkaansa ja juoksimme asian tiimoilta ell ja fyssarilla koko syksyn. Ensin sitä hoidettiin biceps-jänteen tulehduksena (aristi jännettä) mutta kun kipulääkekuuri ei auttanut, Jassu kuvattiin. Olkanivelissä oli hieman kalkkeumaa, mutta ei oikeastaan mitään mikä selittäisi sen ontumisen. Sitten vaihdettiin kipulääke ja kävimme useamman kerran fyssarilla hoidossa, mutta ontuminen ei vaan loppunut. Jassu sitten kuvattiin vielä uudelleenkin, koska ranteet ja varpaat oli jäänyt aiemmin kuvaamatta ja myös selkä kuvattiin. Sieltäkään ei syytä ontumiseen löytynyt, oikeassa ranteessa oli lievää nivelrikkoa ja selän fasettinivelissä lievää nivelrikkoa ja kulumaa, mutta kumpikaan ei selittänyt sitä vasemman jalan ontumista. Jassulle alkoi sitten pikkuhiljaa tulla myös muita oireita. Tuntui välillä, että Jassu ei näe, eikä kuule, eikä haistakaan mitään. Myös takapää alkoi välillä olla voimaton. Nuo kaikki uudet oireet saivat meidät aivan ymmälleen ja halusin viedä Jassun vielä verikokeisiin. Borrelioosivasta-aineet olisin halunnut tutkittavan, mutta ei kuulemma voinut olla se. Ihan perus verikokeet sitten otettiin ja ne olivat ihan ok paitsi AFOS oli hieman koholla (Jassu oli saanut pari viikkoa aiemmin kortisoni piikin olkaansa, joten se saattoi vaikutta tuohon)

Jotenkin vaan tuntui siltä, että tuolla ell kaikki olivat liian kiinni siinä ontumisessa ja eivät kuunnelleet meitä tarpeeksi näistä kaikista uusista oireista. Joten sitten käytimme Jassun vielä toisella ell. Siellä kuuntelivat ja tutkivat asentotunnot ja refleksit ja ne oli ok. Toinen lonkka naksahti tutkimuksessa ja muutenkin lonkat tuntuivat siltä, että siellä voisi olla nivelrikkoa. Jassu oli kuitenkin kuvattu (ja rauhoitettu) jo kahdesti pienen ajan sisällä, joten emme siihen halunneet enää ryhtyä. Päätimme sitten aloittaa Cartrophen-kuurin ja Jassu sai ensimmäisen pistoksen ell. Tuo oli keskiviikko. Jassun kunto alkoi huononemaan sitten todella nopeasti tuon jälkeen. Liikkuminen oli jäykkää (tosin tuo cartrophen kuulemma ensin huonontaa tilannetta ja sitten alkaa parantuminen vasta näkyä) Jassu sai sellaisia "poissaolokohtauksia" eli jäi vaan tuijottamaan seinää esim. Lauantaina sitten Jassu meni niin huonoksi, että teimme raskaan päätöksen :( Jassu sai syödäkseen vielä lättyjä lauantai-iltana, herkku, jota Jassu ei ollut saanut vuosiin allergioidensa takia syödä ja sunnuntai-aamuna lähdimme sitten päivystykseen.

Vaikka tiesimme, että Jassun kannalta tuo oli ainoa oikea ratkaisu, oli se kuitenkin yksi elämäni vaikeimmista hetkistä. Onneksi ell henkilökunta oli loistavaa ja kohteli meitä erittäin ymmärtäväisesti ja avuliaasti sekä käytännön asioissa että kaikessa muussakin, se teki tuosta raskaasta hetkestä arvokkaan ja siedettävän. Kiitos siis Reviirin henkilökunnalle. He huolehtivat myös Jassun toimittamisesta Eviraan ruumiinavaukseen ja sieltä sitten tuhkaukseen. Toivottavasti Jassun oireille selviää avauksessa joku syy.

Vanhempani aina sanoivat, että ei voi ottaa koiraa, kun se luopuminen on niin kamalaa. Luopumisesta olen samaa mieltä, mutta mikään ei onneksi voi viedä pois muistoja yhteisistä hetkistämme Jassun kanssa. Suru ja ikävä on suuri, mutta elämä jatkuu ja jossain vaiheessa pystyn Jassusta puhumaan ilman, että kyyneleet nousevat silmiin :( Jassu, Papsu, Japsutti, olet aina muistoissamme.

Friday, November 6, 2009

Voihan kaukot

Eilen oli totuttuun tapaan toko-kurssi Nokian hallilla, tällä erää viimeinen kerta voi-evl-kurssia, mutta ensi viikolla jatketaan sitten valmennusryhmässä :)

Eilen oli siis vuorossa kaukoja ja ohjattua. Ensin tehtiin kaukoja ja ne on nyt ihan jumissa kaikki. Ensin siis oli tarkoitus ottaa kaukot AVO-tyyliin liikkenomaisesti. Jätin koiran yms ja menin 5 metrin päähän, käsky istu ja mitä teke Sohvi-> jatkaa makaamista ja heiluttaa häntää. uusi käsky ja sama lopputulos. Menin vapauttamaan Sohvin ja otettiin uudelleen alusta, edelleen sama juttu, ei mitään käsitystä mistään istu-käskystä. Sohvi vaan makaa ja heiluttaa häntää... Vielä otettiin kolmannen kerran sama ja edelleen sama toistui, voihan sanonko mikä! SItten otin istumaan nousun kerran lähempää ja se oli ihan ok kuitenkin, siitä sitten jo palkkakin. Sitten taas uudemman kerran kauempana ja nyt nousi ekalla eli siitä palkka heti. Sitten otettiin kerran vielä koko sarja ja nyt se oli hyvä eli siitä tuli sitten purkkipalkka. Mutta ihan käsittämätöntä tuo jumitus ja sitten mulla menee pasmat sekaisin ja hermot kiristyy, mikä ei tietysti auta asiaa lankaan. Nyt vaan pitää muistaa, että ei toistoja käskyihin, jos ei tee vaihtoja, niin sitten vaan uusiksi mieluummin, ettei opi siihen, että vasta toisella tai kolmannella voi totella. Nyt pitää myös palkata aina ekasta vaihdosta (ainakin nyt ennen koetta) Sitten kokeen jälkeen varmaan vaihdan maahanmeno-käskyn (siis sivulta) että Sohvi jo siitä tietäisi, että kyseessä on kaukot, eikä joku muu liike. Kivan epävarma tunne nyt kyllä näiden kaukojen kanssa ja koe siis viikon päästä, jee jee.

Sitten otettiin ohjattua tai ensin merkkiä pelkästään. Sohville ei oikeestaan ole vielä opetettu merkkiä lainkaan. joskus olen yrittänyt sitä biletystaktiikkaa siellä merkin takana, mutta kun yksin treenailee, niin eihän Sohvi oikein pysy paikallaan, jos liikaa riehun yksikseni vaan se tulee katsomaan, että mitä kivaa täällä. Otettiin siis nyt naksulla tarjoamisen kautta, mutta ei se nyt vielä ainakaan ihan napsahtanut. Sohvi esitti paljon kaikenlaisia sirkustemppuja ja kaikki nauroi ihan kippurassa Sohsille :) Sohvi on kova tarjoamaan kaikenlaista ja minä olen hidas naksuttamaan, joten muutaman kerran naksutin kartion tönimisestä yms. (siitä kartion päällä seisomisesta en kuitenkaan ja se oli se yleisin tarjoomus...) Yritetään nyt tällä konstilla jatkaa kotona. Sitten suuntia, joita olen nyt ottanut siis lätkällä ja vaan oikealle eli niin nytkin tehtiin. Ihan hyvin meni, tosin mun pitää olla tarkkana mihin kohtaan merkin taakse Sohvin jätän (nyt annoin mennä vaikka oli sivussa) Sitten pitää myös alkaa ottaa sitä vasenta, ensin ne eri päivinä kuitenkin. Ja sitten kun osaa suunnat, niin kapulat mukaan.

Loppuun otettiin vielä paikallaolot. Istumisella aloitettiin. Tällä kertaa koirat enemmän siellä takana eli piiloon pidempi matka. Rexi keskellä ja tytöt reunoilla. Hienosti Sohvi istui, vaikka Rexi lähti paikaltaan. Keskittyneesti mielestäni Sohvi oli myös, kun sieltä verhon raosta tiirailin. Sitten makuu, paikat samat ja edelleen siellä taaempana kentällä. Hienosti meni tuokin ja siinäkin Sohvi oli todella keskittyneen oloinen, eikä pää pyörinyt ollenkaan siihen malliin kuin välillä on pyörinyt, tosin eihän tuolla nyt ole mitään mielenkiintoista katseltavaakaan, vaikka siellä verhon takana liidelläänkin agia. Ensi viikolla sitten paikallaolotreeneihin saadaan vaihteeksi eri koiria, mikä on ihan hyvä, ehkä tuo paikka ja sama porukka on jo liiankin tuttu ja turvallinen :)

Tuesday, November 3, 2009

Hyllyjä urakalla

Viime tiistaina olin Sohvin kanssa tokoilemassa Ylökkin hallivuorolla. Palkkaamattomuustreeni oli ohjelmassa, Pia liikkuroi. Taas lähti alusta seuraaminen huonosti, Sohvi jätätti ja kulki missä sattuu. Jossain kohtaa stoppasin, kun meni ihan mahdottomaksi ja siitä otettiin uudelleen ja sitten jo paremmin. Harmittaa, että tuo viretila on välillä tuollainen ja vielä enemmän harmittaa, etten osaa tehdä asialle mitään. Seuraavaksi sitten liikkeestä maahan, se vissiin oli ihan kohtuullinen. Seuraavaksi otinkin sitten noudon ja loppuun vielä kaukot. En enää ihan muista tarkasti kaikkea, mutta kaukoissa toinen istuminen jumitti, toisella nousi. Toisessa sessiossa otin sitten ainakin luoksetuloa stopilla ja ilman. Stoppi oli ihan kohtuullinen, Sohvi pystyy kyllä pystyy parempaankin, mutta pysähtyi kuitenkin ihan ok. Loppuun vielä suora, joka ihan ok. Paikallaolot tehtiin loppuun vielä. Istuminen niin etten mennyt piiloon (piilo olisi ollut vasemalle sivulle, joten en uskaltanut, kun istumista on otettu aika vähän kuitenkin) Ihan ok meni tuo. Sitten sama makuulla, nyt menin piiloon ja se oli siis sinne vasemmalle ja Sohvi oli vielä kauimmaisin koira piilosta katsoen. Viski oli vieressä istumisessa ja vapautettiin kesken. Sohvi pysyi hienosti, vaikka Viski leikki aika lähellä :) Tosi hyvin meni siis tuo :)

Keskiviikkona Hessu ja Sohvi kävivät liitelemässä Procaniksella tuttuun tapaan.

Torstaina olikin sitten taas tokon vuoro ja voi-evl-kurssia. Aiheena tällä kertaa seuraaminen ja etenkin käännökset, sivuaskeleet etc. ja kaukot toisena. Alettiin kuitenkin paikallaoloilla. Ensin makuu ja nyt mentiin taas piiloon vasemmalle. Hieman Sohvi oli kääntynyt piiloa kohti makuun aikana, ei pahasti, mutta kuitenkin. Muuten hyvin. Sitten istuminen, mikä ihan ok kai (en enää muista;)) Sitten yksilöliikkeet. Me ollaan noita sivuaskeleita tehty aika paljon, joten niissä ei pahemmin ongelmia ollut. Oikeaa perusasentoa etenkin vasemmalle askelten jälkeen pitää muistaa vahvistaa. Peruuttaminen sitten olikin meille vaikeampaa. Sohvilla lähtee perä aukeamaan aika helposti, mutta kun tehtiin seinän vieressä, niin se oli aika super :) Eli kuurina nyt peruutellaan seinän vieressä. Muuten Pia kehui, että Sohvi käyttää takapäätä hyvin eli ei olla turhaatehty sirkustemppuja :) Sitten ne kaukot, jotka on ihan syvältä. Ei niitä olla kyllä kovin paljon treenattukaan ja se kyllä näkyy. Jumitusta tulee tosi helposti ja myös helposti Sohvi lähtee edistämään ja/tai poikittamaan. Tässä se viretila näkyy heti ja jotain pitäisi tehdä, että kaukot olisi hauskaa. Peruuttaen ollaan tehty jonkin berran, mutta en tiedä osaanko tehdä sen oikein. Ehkä tähän voisi paneutua siellä Lentsulla parin viikon päästä?

Perjantaina oliskin sitten liitelyvuoro. Rata oli tällä kertaa hieman suoraviivaisempi ja paperilla helponkin näköinen, mutta käytännössä se ei sellaiseksi kuitenkaan osoittautunut. Juuso teki vaan yhden pätkän, koska seuraavana päivänä oli kisat tiedossa. Hyvin menee, kunhan ohjaaja vaan on skarppina :)

Lauanataina lähdettiin sitten tosiaan lähes ennen ylösnousemusta ajelemaan Turkuun kisaamaan. Juuso ei osallistunut ekalle radalle, mutta Sohvi sen sijaan oli mukana kaikilla kolmella radalla. Hessu töpeksi radan heti alkumetreilla, kun hieman ahnehti valssia ja Sohvi ajautui hypyn väärälle puolelle ja siitä hylly. Kepeillä tuli sitten myös hieman sählinkiä. Kepeille tultiin lujaa suorasta putkesta, joka loppui keppien keskikohdalla suurinpiirtein eli siitä piti jatkaa vielä eteenpäin ja sitten jotain 130 astetta kepeille umpikulmasta. Hessu jäi hieman jälkeen ja sitten sohvi vaan ei millään taipunut ekasta välistä tokaan. Tuollaisia pitäisi treenata (kaikkien niiden muiden miljoonan asian lisäksi siis...)

Toka rata oli sitten myös Jämsän käsialaa ja sille osallistui sitten Juusokin. Taas oli inhottava kepeille vienti, tultiin sieltä samaisesta putkestä, mutta nyt pitikin koira vetää takasin lähes koko keppien matka ja avoimeen kulmaan sisään. Putkijarrutusta yritin ja ihan hyvin Juuos kääntyi putkesta, mutta sitten klassisesti hukkasin koiran selän taakse ja liian aikaisin otin askeleen oikealle keppejä kohti ja Juuso seläntakana meni kepeille väärin sisään. Tokalla kerralla ok. Sitten kohta tulikin hylly, kun oli sellainen 4 hypyn kuvio, minne Juuso kyllä hyvin olisi irronnut, jos en olisi huutanut "täällä" ja Juuso tuli ohi hypystä ja ehti hypäämään väärän hypyn ennen kuin ehdin korjata. Loppu rata menikin sitten hienosti. Sohvi meni kolmannesta hypystä ohi ja putkeen, joten heille myös hylly. Hessu huusi Sohvin aika lujasti pois putkesta ja sitten Sohvi reagoikin putkijarrutukseen aika kovasti, tuli vissiin epävarmaksi hieman. No, loppuviimeksi meni ja kepeille Hessu heitti Sohvin hienolla sylkkärillä :) Loppurata ok muitaakseni.

Viimeisenä oli sitten hyppis ja tuomarina Henry Luomala. Aikamoinen juoksurata olikin. Juuson kanssa lähti hienosti liikkeelle, mutta sitten taas typerä ohjaaja töpeksi ja pilasi hienon radan. Kepeiltä käännyttiin 180 astetta hyppysuoralle tai toinen hyppy piti ottaa takaakiertona (se oli ihan hyvin kulmassa niin, ettei olisi pitänyt olla vaikea) ja mitä tekee ohjaaja? Lähtee liikkumaan väärään suuntaan ja sanoo "hyppy" ei "kierrä" eli hyllyhän siitäkin sitten tuli. No, loppuradalla sitten tuli vielä yksi lipsahdus, kun en siinä kovassa vauhdissa tarpeeksi ottanut Juusoa käännöksessä kiinni ja Juuso livahti vielä väärälle hypylle. Kotona oli pakko videolta kellottaa aika ja kyllä se Juuso edelleen vanhoilla päivillään sinne kärjen tuntumaan olisi puhtaalla radalla sijoittunut eli ehkä se hyppyvalion arvo ei ihan mahdoton "tavoite" ole. Ei me sitä mitenkään hampaat irvessä yritetä, mutta jos on tullakseen, niin mukavaahan se olisi :) Sohvi suoriutui radasta muuten loistavasti, mutta kepeillä tuli joku ihme juttu ja Sohvi jätti yhden välin pujottelematta (Hessu jäi hieman jälkeen, kun leikkasi takana, olisko johtunut siitä?) No, korjauksessa tuli vielä kielto ja aikaa paloi. Loppurata sitten hienosti, tulos jotain 14 ja risat. Sohvillekin kellotettiin aikaa videolta (siis ilman virheitä) ja aikalailla samoille ajoille meni Juuson kanssa :)

Otin Sohvin kanssa tuolla TSAUn hallilla häiriössä hieman tokoa ihan lopuksi. Seuraamista, mikä oli nyt vireeltään alusta saakka hyvää :) Sitten kaukoja, osa palkaten ekasta vaihdosta. Myös yksi pidempi purkkipalkalla. Sunnuntaina oli tarkoitus toktella, mutta se päivä meni kyllä aikalailla elpyen kisareissusta.